"Mikset kertonut minulle, että olit tämän kuullut Mejnourilta?"
"Koska vanha raajarikko kielsi."
"Etkö myöhemmin tanssin aikana nähnyt sanantuojaa?"
"Ei, teidän ylhäisyytenne."
"Ohoo!"
"Sallikaa minun tarjota teille", sanoi Paolo, täyttäen Glyndonin lautasen ja sitten hänen juomalasinsa. "Nyt, signor, kun padrone on poissa — vaikka (lisäsi Paolo, vilkaisten pelokkaasti ja epäluuloisesti ympärilleen huoneessa) vaikka minä en aiokaan sanoa mitään halventavaa hänestä, niin sanon vaan sen, nyt kun hän on mennyt, että teidän pitäisi sääliä itseänne ja kysyä omalta sydämeltänne, mikä tarkotus on nuoruudellanne. Älkää hautautuko elävältä näihin vanhoihin raunioihin tai panko sieluanne ja ruumistanne vaaraan sellaisten tutkimusten vuoksi, joita, minä olen varma siitä, ei yksikään pyhimys hyväksyisi."
"Ovatko pyhimykset siis niin suosiollisia ainoastaan teidän toimillenne, mestari Paolo?"
"Niin, nähkääs", vastasi rosvo hieman ällistyen, "herrasmies, jolla on aikalailla rahaa taskussaan, ei tietysti välttämättä tarvitse valita ammatikseen nipistää muiden ihmisten kolikoita. Mutta meidän köyhien raukkojen on aivan toinen juttu. Ja muuten minä myöskin aina uhraan hiukan ansioistani Pyhälle Neitsyeelle, ja ylijäämän minä anteliaasti ja'an köyhille. Mutta syökää, juokaa, nauttikaa elämästä, ja pyytäkää rippi-isältä anteeksi pikkusynnit älkääkä juosko liian pitkälle yhtäkkiä — se on minun neuvoni. Terveydeksenne, teidän ylhäisyytenne! Hui, hai signor, paastoominen muina päivinä kuin milloin on hyvän katolilaisen määrä paastota, se ainoastaan panee aaveita näkemään",
"Aaveita!"
"Niin, piru aina kiusaa tyhjää vatsaa. Himo, viha, varkaus, ryöstö, murha — siinä on nälkäisen ihmisen luonnolliset halut. Kun on vatsa täysi, signor, niin on meillä rauha koko maailman kanssa. Sepä oikein, että pidätte linnunpaistista! Cospetto! Kun minä itse olen viettänyt pari kolme päivää vuorilla saamatta auringon noususta laskuun saakka muuta kuin kuivan kyrsän ja sipulin, niin tulen julmaksi kuin susi. Eikä se ole kaikkein pahinta. Sellaisina aikoina näen peikkojakin edessäni hyppimässä. Niin juuri, paastoominen on yhtä täynnä kummituksia kuin taistelukenttä."