1. Strateegilliset ja diplomaattiset toimitsijat. Näiden tehtävänä rauhan aikaan on ottaa selvää valtiollisista ja sotilaallisista seikoista ja olosuhteista kaikissa maissa, joita voi ajatella omalle maalle vihamielisiksi; ja sodan kestäessä laajentaa tätä tehtävää saamalla aikaan valtiollisia häiriöitä, työlakkoja, jopa kapinaliikkeitäkin (kuten esim. Englannissa on sodan aikana nähty yritetyn Irlannissa, Egyptissä, Intiassa ja Etelä-Afrikassa) — kaikki tämä siinä mielessä, että vihollismaassa syntyisi sisäistä levottomuutta ja sen sotaväenosastoja olisi pakko kiinnittää omien rajojen sisälle.
2. Taktilliset meri- tai maasotilaalliset toimitsijat. Nämä tutkivat kaikkia sotilas-teknillisiä erityisseikkoja, ottavat selvää uutuuksista aseteollisuuden ja sotavarustusten alalla sekä tarkastelevat ennakolta ryntäysalueita, asemapaikkoja ja maaperä-esteitä niissä maissa, joihin ryntäämisen voi ajatella tulevan kysymykseen. Myöhemmin — kun hyökkäyssuunnitelma on valmiiksi laadittu — heidän tehtävänään on ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, jotka voivat hyökkäystä helpottaa, kuten esim. laskea betoniperustuksia tykistöjen tuleviin patteripaikkoihin, hankkia aineksia uusien siltojen rakentamista varten, missä vihollisen voi luulla purkavan entiset, sekä päinvastoin ryhtyä valmistuksiin sellaisten siltojen hävittämiseksi, joiden säilyttäminen on viholliselle tärkeää j.n.e.
[Esim. kun saksalaiset joukot nykyisen suursodan alussa tulivat Visé-joelle, jonka yli vievän sillan belgialaiset olivat ennättäneet hävittää, seurasi melkein heti niiden perästä saksalaisella junalla aineksia uuden sillan rakentamiseksi, joka tuota pikaa täydessä kunnossa välittikin hyökkääjäin ylimenoa joen yli. Suom. huom.]
3. Sotavakoojat. Nämä esiytyvät sota-aikana valepukuisina tiedustelijoina, ja on heidän tehtävänään ottaa selvää vihollisjoukkojen asemista ja näiden miesluvusta, joukkojen keskityksestä ja yleensä kaikesta, mikä tavalla tai toisella voi helpottaa oman armeijan liikkeitä. Tällaisten toimitsijain joukossa tapaa sekä valepukuisia upseereja että vihollismaahan jo ennakolta asuttuneita vakoojia.
Kaikki edellä luetellut tehtävät jaetaan kaikenasteisten ja -luokkaisten asiamiesten kesken, alkaen valtiollisista lähettiläistä ja ministereistä ynnä heidän sotilasasiamiehistään aina palkkaa nauttiviin toimitsijoihin.
STRATEEGILLISET TOIMITSIJAT
[Strategia = sotatiede.]
Se valmisteleva valtiollinen ja strateegillinen urkkimistyö, jota saksalaiset harjottivat ennen nykyiseen sotaan ryhtymistään, ei ole vastannut niitä toiveita, joita niin mainioon järjestelmään voi kiinnittää. Niin suunnattomilla rahasummilla, kuin vakoilutoimeen uhrattiin, olisi Saksan pääesikunnan voinut luulla hankkivan itselleen vaikuttavassa asemassa olevain henkilöiden avustusta, jotka olisivat kyenneet piirtämään paljon täydellisemmän asteikon vihollismaissa vallitsevasta valtiollisesta mielialasta, kuin mihin sen nykyiset asiamiehet itse teossa kykenivät.
Kaikki yritykset saada Englannissa aikaan työlakkoja juuri ratkaisevana ajankohtana eivät ottaneetkaan menestyäkseen. Saksalaisilla oli suuret ajatukset vaikutusvallastaan Egyptin ja Intian muhamettilaiseen väestöön, jonka keskuudessa he toivoivat synnyttävänsä levottomuutta, jopa kapinoitakin; mutta he eivät olleet tällöin tunteneet tarpeeksi hyvin itämaita ja niiden kansojen mielialaa Englantia ja Saksaa varsinkin Saksaa kohtaan.
He pitivät vallan varmana, että Irlannin kysymys synnyttäisi varsinaisen kansalaissodan, joka sitoisi suuren osan Englannin maajoukoista kotimaahan ja estäisi niiden käyttämistä muualla.