»Hsh, malttisi menettäminen ei hyödytä mitään, Gyuri, sillä tehtyä ei saada enää tekemättömäksi. Meidän on koetettava tehdä Ilonka niin onnelliseksi kuin suinkin, että hän voi unhottaa menneisyyden. Hän on vielä niin nuori ja András on luullakseni jo miehuutensa parhaassa iässä. On hyvin mahdollista, että Ilonkasta tulee leski, ennenkuin hän ennättää täyttää kolmeakymmentäkään. Silloin tulee hänestä niin rikas, että hän voi mennä naimisiin kenen kanssa hän vain haluaa, ja varmasti on hän ensimmäinen kiittämään meitä tavasta, jolla olemme suunnitelleet hänen elämänsä. Sillä aikaa on minun koetettava pitää häntä poissa talon tästä osasta. Tänään…»

Ovi aukeni hiljaa ja Ilonka tuli huoneeseen hymyillen niin iloisesti, että hän oli melkein entisen näköinen. Kreivitär katsahti häneen epäluuloisesti, mutta tyttö näytti aivan tietämättömältä ja iloisemmalta kuin moniin kuukausiin.

»No niin, minun on mentävä katsomaan kukkakoristuksiani», sanoi kreivitär välinpitämättömästi. »Mielestäni, voisit sinä, Ilonka, tulla minua auttamaan. Saat koota minulle suuren korillisen noita kauniita kukkia lavojen takaa. Palvelijattaret eivät osaa niitä katkoa, vaan repivät kukat juurineen maasta. Tarvitsen niitä melko paljon. Saat Pannalta korin, ja kun olet täyttänyt sen, tule luokseni leipomatupaan, jossa sitten järjestän ne».

»Tulen aivan heti, äiti. Mutta», lisäsi hän viehättävästi hymyillen, »enkö saa puhella hieman isäni kanssa ensin»?

»Ainoastaan muutamia silmänräpäyksiä vain. Tarvitsen noita kukkia, ja isäsi odottaa erästä liiketuttavaansa luokseen».

»Tulen luoksesi, äiti, viiden minuutin kuluttua».

Poistuminen tuntui kreivitär Irmasta hyvin vastenmieliseltä. Hän ei halunnut milloinkaan jättää tytärtään isän huostaan. Katsahdettuaan varoittavasti mieheensä poistui hän kumminkin.

Ilonka odotti, kunnes äidin askelten ääni lakkasi kuulumasta käytävästä. Sitten hän kääntyi isäänsä päin ja sanoi tyynesti:

»Isä, etkö halua kertoa minulle, mikä tuo 'kiitollisuuden taakka' on, jonka minä ja me muut kaikki olemme velkaa miehelleni»?

»Ilonka, olet kuunnellut»!