»Vankkurit!» — ärjäsi hän hengästyneenä jo ennen kuin oli päässyt portille.
»Mitkä vankkurit?» kysyi Bibot järeästi.
»Vanha akka ajurina — — kuomivankkurit —»
»Niitähän oli tusinoittain — —»
»Niin — —»
»Vanha akka, joka sanoi pojassaan olevan ruton?»
»Ettehän vain ole antanut niiden mennä»
»Hitto vieköön!» sanoi Bibot, jonka sinipunervat posket olivat äkkiä pelosta vaalenneet.
»Vankkureissa oli kreivitär de Tournay ja hänen kaksi lastaan, kaikki pettureita ja kuolemaantuomittuja.»
»Ja ajurina?» murisi Bibot taikauskoisen väristyksen karmiessa hänen selkärankaansa.