Tylykö? Ei, sillä kun hänelle oli kerrottu, että Bernardinen pitää mennä pois, katsahti hän kummastellen tyttöön ja läksi sitten ulos. Se oli todellakin harvinaista. Hän palasi, viisikymmentä puntaa mukanaan.
— Kun tämä on loppunut, — virkkoi hän tytölle, — niin hankin minä lisää.
Kun Bernardine oli lähtenyt, sanoivat ihmiset;
— Hän on niin yksin. Mutta ei siltä näyttänyt.
Kerran he kysyivät häneltä, mutta hän sanoi:
— Onhan minulla Gibbon.
Kun tyttö oli palannut, sanoivat ihmiset;
— Nyt hänen tulee hyvä mieli,
Mutta ei Bernardinen palajaminenkaan näkynyt tekevän mitään muutosta hänessä.
Hän katsahti tyttöön tylsästi kuin ennenkin ja kysäisi, mitä hän nyt aikoo tehdä.