Bohun. Minäpä sanon teille, herra, mitä se merkitsee. Se merkitsee sitä, että jos tämä perheriita saadaan ratkaistuksi sillä tavalla kuin me kaikki toivomme, niin on Mrs Clandonin pakko, sekä siihen nähden mikä on sopivaa että säädyllistä, ottaa jälleen miehensä nimi. (Mrs Clandonin kasvoille ilmestyy hyvin itsepäinen ilme.) Tai muuten Mr Cramptonin täytyy nimittää itseään Mr Clandoniksi. (Crampton näyttää itsepäiseltä, ikäänkuin hän ei millään ehdolla aikoisi suostua sellaiseen.) Ehkä se teistä tuntuu hyvin yksinkertaiselta, Mr Valentine. (Hän katsoo ensin terävästi Mrs Clandoniin ja sitten Cramptoniin.) Minä uskallan olla eri mieltä kuin te. (Hän heittäytyy tuolin selkänojaa vasten ja rypistää otsaansa.)
M'Comas (arasti). Minun luullakseni, Bohun, olisi parempi ensin ratkaista tärkeämmät kysymykset.
Bohun. McComas: tärkeämmät kysymykset eivät koskaan tuota mitään vaikeuksia. Sitä ne eivät koskaan tee. Pikku mättäät ne kaatavat kuorman viime hetkessä. (McComas näyttää käsittävän sen vain paradoksiksi.) Ettekö te ole samaa mieltä?
M'Comas (mielistelevästi). Jos olisin —
Bohun (keskeyttää hänet). Jos olisitte, niin te olisitte minä, ettekä se mikä te olette.
M'Comas (liehakoiden). Tietysti, Bohun, teidän erikoisalanne —
Bohun (keskeyttää hänet jälleen). Minun erikoisalani on se, että olen oikeassa kun muut ovat väärässä. Jos olisitte samaa mieltä kuin minä, niin ei minua tarvittaisi täällä. (Hän nyökkää suuremmaksi vakuudeksi hänelle päätään ja kääntyy sitten hyvin varmana Cramptonin puoleen.) No, Mr Crampton: mikä tässä asiassa on lähinnä teidän sydäntänne?
Crampton (aloittaa hitaasti). Minä tahdon syrjäyttää tässä asiassa kaikki itsekkäät tarkoitukset —
Bohun (keskeyttää hänet). Niin me kaikki teemme, Mr Crampton. (Mrs Clandonille). Luovutteko tekin kaikista itsekkäistä tarkoituksista, Mrs Clandon?
Mrs Clandon. Kyllä: en ole ottanut persoonallisia tunteitani lukuun alistuessani tähän neuvotteluun.