Mrs Clandon (joka tuskin voi käsittää, että Gloria tahallaan etsii riitaa). Gloria!
Valentine. Mrs Clandon: olenko sanonut mitään loukkaavaa? Olenko tehnyt mitään loukkaavaa?
Gloria Te olette koettanut väittää, että minun entisyyteni on ollut samanlainen kuin teidän. Sen pahemmin ette olisi voinut loukata minua.
Valentine. En minä ole väittänyt mitään sellaista. Minä voin vannoa, että minun entisyyteni on ollut aivan moitteeton verrattuna teihin.
Mrs Clandon (aivan suunniltaan). Mr Valentine!
Valentine. No, mitä te luulette, että minä ajattelin saadessani kuulla, että Miss Clandon on sanonut aivan samaa muille herroille kuin minulle, kun kuulin puhuttavan ainakin viidestä entisestä ihailijasta ja vielä lisäksi kesystä meriupseerista päälle päätteeksi? Se on sentään liikaa!
Mrs Clandon. Mutta ettehän vain luule, Mr Valentine, että nuo jutut, joista lapset piloillaan puhuivat, olisivat tosia?
Valentine. Ei teidän mielestänne — ehkei hänenkään mielestään, mutta minä ymmärrän noiden miesten tunteet. (Koomillisella, syvällä vakavuudella.) Oletteko koskaan ajatellut kuinka monta hukkaan mennyttä elämää, kuinka monta epätoivossa tehtyä avioliittoa, kuinka monta itsemurhaa, kuinka —
Gloria (keskeyttää hänet halveksien). Äiti: tuo mies on sentimentaalinen hupsu! (Astuu uunin luo.)
Mrs Clandon (hämmästyneenä). No mutta rakas Gloria! Mr Valentine pitää sinua varmaan hyvin epäkohteliaana.