M'Comas (kauhistuneena). Ei — ei, kiitos.
Philip. Numero 413 äidilleni ja Glorialle niinkuin ennenkin; ja — (kääntyy kysyvästi Cramptonin puoleen). mitä?
Crampton (näyttää äkäiseltä ja aikoo vastata hävyttömästi). Minä —
Edeskäypä (puuttuu puheeseen). Hyvä, herra. Kyllä me tiedämme, mitä Mr Crampton haluaa. (Menee hotelliin.)
Philip (katsoo vakavana isäänsä). Te istutte mielellänne ravintoloissa. Huono tapa! (Kokki, nuoren edeskäyvän seuraamana, joka kantaa lautasia, tuo kalan kyökistä tarjoilupöydälle ja alkaa paloitella sitä.)
Crampton. Sinä näyt käyneen äitisi koulua.
Mrs Clandon. Phil, pidä mielessäsi, että sukkeluutesi voivat ehkä suututtaa henkilöitä, jotka eivät ole tottuneet meidän tapoihimme, ja että isäsi on tänään meidän vieraamme.
Crampton (katkerasti). Niin, vieras isännän paikalla omassa pöydässäni. (Soppalautaset otetaan pois.)
Dolly (myötätuntoisesti). Onhan se hiukan harmillista, eikö totta? Mutta onhan se meille yhtä ikävää.
Philip. Sh! Dolly: me emme kumpikaan ole hienotunteisia. (Cramptonille). Emme me tarkoita pahaa, Mr Crampton; me emme ole vielä tottuneet osoittamaan sitä kunnioitusta, jota lapsilta sopii vaatia. (Edeskäypä palaa hotellista tuoden juomatavaroita.) William: tulkaa tänne ja rakentakaa jälleen rauhaa.