Paholainen. Eipä siltä ettemme myöntäisi lahjakkaisuuttanne. Sen kyllä myönnämme. Mutta minä katselen asiaa teidän omalta näkökannaltanne. Te ette viihdy täällä. Tämä paikka ei sovellu teille. Syy on siinä että teillä ei ole — en tahdo sanoa sydäntä, sillä tiedämmehän että teeskennellyn kyynillisyytenne alla teillä sykkii lämmin —
Don Juan (peljästyen). Elkää herran tähden, elkää.
Paholainen (loukkaantuneena). Teillä ei ole iloitsemiskykyä. Tyydyttääkö se teitä?
Don Juan. Se on hiukan siedettävämpi muoto lörpötyksestänne. Mutta jos sallitte, pakenen yksinäisyyteen kuten tavallista.
Paholainen. Miksi ette pakene taivaaseen? Se olisi sovelias paikka teille. (Analle). Ettekö te Señora voisi saada häntä käsittämään että ilmanvaihdos olisi hyödyllistä hänelle?
Ana. Mutta voisiko hän siis mennä taivaaseen, jos hän tahtoisi?
Paholainen. Mikä estäisi?
Ana. Voiko kuka tahansa — voisinko minä mennä taivaaseen, jos tahtoisin?
Paholainen (jokseenkin ylenkatseellisesti). Tietysti, jos teillä on sellainen maku.
Ana. Mutta miksi ei jokainen siis mene taivaaseen?