Paholainen. Minä myönnän, päästäksemme johtopäätöksiin.
Kuvapatsas. Ja minä myönnän välttääkseni johtopäätöksiä.
Ana. Minä vastustan sitä mitä jyrkimmin kirkko-isiin nähden, ja minun täytyy pyytää ettette sekoita heitä ollenkaan päätelmiinne.
Don Juan. Mainitsin heidät yksinomaa alkusoinnun tähden, Ana, enkä tule enää viittaamaan heihin. Ja nyt, koska me olemme tuota poikkeusta lukuunottamatta, samaa mieltä tähän asti, ettekö myöskin ole samaa mieltä kuin minä siinä, että elämä ei ole mitannut jumaluutta tähtäävien pyrkimyksiensä onnistumista tuloksien, kauneuden tai ruumiillisen täydellisyyden mukaan, sillä näissä molemmissa suhteissa linnut, kuten ystävämme Aristophanes jo aikoja sitten osoitti, ovat niin paljoa ylemmällä kannalla lentotaitoineen, ihanine höyhenineen ja sanoisinpa vielä runollisine lemmentapoineen ja pesineen, että on mahdotonta käsittää kuinka elämä, joka kerran oli linnut tuottanut, olisi sitten — jos nimittäin sen tarkoitusperänä oli rakkaus ja kauneus — muovaellut semmoisia kömpelöitä olentoja kuin elefantit ja niin kamalan rumia kuin apinat, joitten lastenlasten lapsia me olemme?
Ana. Aristophanes oli pakana, ja te Juan, ette ole, pelkään mä, paljoa parempi.
Paholainen. Te päätätte siis että elämän tarkoituksena oli kömpelyys ja rumuus?
Don Juan. En ollenkaan, te paatunut piru, tuhat kertaa en. Elämä tähtää pyrkimyksensä järkeen, ja sen lempi-tarkoituksena on semmoinen elin, jonka avulla se voi saavuttaa ei ainoastaan itsetietoisuutta vaan myöskin itsensä ymmärtämistä.
Kuvapatsas. Tuo on metafysiikkaa Juan. Mitä pirua se — (Paholaiselle) anteeksi.
Paholainen. Ei tee mitään. Olen aina pitänyt nimeni mainitsemista tunteen vahvikkeeksi suurena kohteliaisuutena itseäni kohtaan. Se on vapaasti käytettävänänne, herra komendantti.
Kuvapatsas. Kiitos. Se on erittäin ystävällistä. Taivaassakaan en oikein ollut päästä vanhoista sotilastavoistani keskusteluissa. Aioin vain kysyä Juanilta miksi elämä ahertaa niin paljon saadakseen itselleen aivot. Miksi sen pitää ymmärtää itseään? Miksi se ei voisi olla tyytyväinen osatessaan nauttia itsestään?