Ramsden (kauhistuneena). Hyh! Kamalata! (Hän syöksyy portille, kyynäspäät vavahtaen suuttumuksesta).
Tanner. Toinen hullu! Rakastuneet miehet olisivat teljettävät lukon taakse. (Hän luopuu Hectorista toivottomana ja kääntyy puutarhaan, mutta Malone, loukkaantuneena uuteen suuntaan, seuraa häntä ja pakoittaa hänet riidanhaluisella äänellään pysähtymään).
Malone. En ymmärrä tätä. Eikö Hector muka ole kyllin hyvä tälle neidille?
Tanner. Hyvä herra, tämä neiti on jo naimisissa ja Hector tietää sen, mutta siitä huolimatta hän ei luovu mielettömyydestään. Viekää hänet kotiin ja pankaa lukon taakse.
Malone (katkerasti). Siis tällaisen ylhäisen yhteiskunnallisen aseman olen turmellut tietämättömyydelläni ja sopimattomalla käytökselläni! Liehakoimassa toisen vaimoa siis! (Hän astuu suuttuneena Hectorin ja Violetin väliin ja melkein ulvoo seuraavat sanat Hectorin korvaan). Sinä olet siis oppinut Englannin ylhäisön tapoja, eikö niin?
Hector. Rauhoittukaa! Minä vastaan kyllä itse tapojeni siveellisyydestä.
Tanner (astuen Hectorin oikealle puolelle säkenöivin silmin). Hyvin sanottu, Malone! Sinä näet siis että avioliittolait eivät ole samaa kuin siveellisyys. Olen samaa mieltä, mutta ikävä kyllä Violet ei ole.
Malone. Uskallan epäillä sitä, hyvä herra. (Kääntyen Violetiin). Sallikaa minun sanoa teille rouva Robinson, vai mikä lieneekään oikea nimenne, että teillä ei ollut mitään oikeutta lähettää tätä kirjettä pojalleni, koska olette toisen miehen vaimo.
Hector (raivoissaan). Nyt on mitta täysi. Isä, sinä olet loukannut minun vaimoani.
Malone. Sinun vaimoasi!