Malone (kiihkeänä sopimaan). Tietysti, tietysti.
Hector. Tavataan kaikki myöhemmin. (Hän huojuttaa kättään Annalle, joka nyt on Tannerin, Octaviuksen ja Ramsdenin kanssa puutarhassa, ja menee ulos pienestä portista jättäen isänsä ja Violetin ruohokentälle).
Malone. Koetathan saada häntä järkiinsä, Violet? Tiedän että koetat.
Violet. En aavistanut että hän voi olla noin itsepäinen. Ellei hän taivu, niin minkä minä voin?
Malone. Elä masennu. Taloudelliset huolet ovat ehkä hitaita, mutta varmoja. Kyllä hän myöntyy. Lupaa että koetat tehdä minkä voit.
Violet. Koetan parastani. Tietysti on sulaa hulluutta ruveta tuolla lailla köyhäksi tieten tahtoen.
Malone. Tietysti.
Violet (hetken mietittyään). Ehkä olisi paras antaa se vekseli minulle. Hän tarvitsee sen hotellilaskuunsa. Koetan saada häntä ottamaan sen. Ei vielä tietysti, mutta myöhemmin.
Malone (kiihkeästi). Kyllä, kyllä, kyllä. Tässä se on. (Hän antaa Violetille tuhannen dollarin vekselin ja lisää viekkaasti). Tämä tietysti vain oli laskettu poikamiehelle, ymmärräthän.
Violet (kylmästi). Tietysti. (Hän ottaa vekselin). Kiitos. Ohimennen, herra Malone, nuo linnat, joista mainitsitte —