Anna. Oo — sitä et tee, se ei olisi ystävällistä. Sinä et tule kärsimään paljon. Tulet olemaan hyvin ystävällinen naisille ja käyt usein oopperassa. Särkynyt sydän on hyvin mukava tauti miehelle Lontoossa, jos hänellä on hyvät tulot.
Octavius (koko joukon jäähtyneenä, mutta itse uskoen vain alkavansa tointua). Ymmärrän että tahdot vain olla ystävällinen, Anna. Jack on uskotellut sinulle että kyynillisyys on paras lääke minulle.
Anna (viekkaasti katsellen häntä). Katsoppas nyt — nyt jo herätän sinussa pettymystä. Sitä minä juuri pelkään.
Octavius. Mutta sinä et pelkää herättäväsi pettymystä Jackissa.
Anna (hänen kasvonsa kuvastaen vallatonta intoa — kuiskaten). En voi. Hänellä ei ole mitään liikoja luuloja minusta. Minä tulen hämmästyttämään häntä toiseen suuntaan. On paljon helpompi poistaa liian huono käsitys kuin ylläpitää ihanteellista käsitystä. Oh — tulen vallan hurmaamaan Jackin joskus.
Octavius (antautuen jälleen tyyneen epätoivoon ja alkaen jo nauttia särkyneestä sydämestään ja arasta asemastaan itse tietämättään). Sitä en epäile. Sinä tulet aina hurmaamaan hänet. Ja hän — mieletön olento — luulee tulevansa onnettomaksi!
Anna. Niin, siinäpä se vaikeus nyt onkin.
Octavius (urhoollisesti). Sanonko minä hänelle että rakastat häntä.
Anna (nopeasti). Elä, elä suinkaan. Hän pakenisi taas.
Octavius (kauhistuneena). Anna, tahtoisitko mennä naimisiin miehen kanssa, joka ei tahdo?