EERIK MENVEDIN LAPSUUS
Historiallinen romaani
Kirj.
B. S. INGEMANN
Suomentanut
Maija Halonen
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1913.
ENSIMÄINEN LUKU.
Niinsanotulle Gremermosesillalle, Middelfartin luona olevan Hidsgavelpadon alapuolelle, oli eräänä toukokuun iltana 1285 kokoontunut joukko kalastajia ja merisianpyydystäjiä. He katselivat jännitetyllä tarkkaavaisuudella suurta purjelaivaa, joka tullen Snoghögistä päin, kovasti ponnistellen virtaa ja tuulta vasten, koetti päästä tälle sillalle, josta maallenousu oli vaarattomampi kuin kaupungin huonossa satamassa. Tottuneimmatkin lauttamiehet pudistivat päätään ja arvelivat olevan viisainta laivan etsiä satamaa Fanön tai juutilaisten rantavallien luota.
"Joutavia, Kaarlo!" — sanoi syvä, karkea ääni — "tässä heidän on noustava maihin! — hyvin käy! — heillä näkyy olevan taitava perämies. Mutta mitä te siinä seisoa toljotatte! Sytyttäkää tulisoihdut palamaan sillan päässä, että osaavat suunnata tänne! Merisikavenhe vesille, että voimme onkia heidät sieltä, jos purjehtivat kumoon!"