"Te taidatte pelätä ihanien hiustenne joutuvan epäjärjestykseen, ritari Raane, koska niin kauan epäröitte ennen kuin viette minut tanssiin", sanoi nyt rohkea neiti Solkikenkä, ivallisesti ja kärsimättömästi ja nousematta paikaltaan siirtyi levottomana penkillään.
"Te olette oikeassa, jalo neiti!" vastasi Raane, "täällä voivat sekä pää että hiukset joutua epäjärjestykseen. Olettehan te huomannut että minun tukkani on hiukan punertava tässä tanssissa se helposti voi tulla vieläkin punaisemmaksi —"
"Ja teidän kauniit, punaiset poskenne voisivat valahtaa liiankin valkeiksi", keskeytti neito hänet ivallisesti.
"Siinäkin te olette oikeassa, ihana neito!" vastasi Raane viekkaasti hymyillen. "Te ette taitaisi tyytyä rohkeimpaankaan sulhaseen, jos hänen poskensa ovat kalpeat. Onhan luonnollista, että miettii hiukan, ennenkuin rientää kuolontanssiin, vaikka mukana olisikin rikas ja ihana neito."
"Jos te vielä epäröitte hetkeäkään kauemmin, ritari Raane", sanoi nyt reipas neito Solkikenkä suuttuneena, "niin minä olen häpeällisesti erehtynyt teistä — eikä jaarli Vähä-Alfin tytär ikinä ojenna teille kättään, vaan te joudutte kaikkien norjalaisten ja tanskalaisten tyttöjen pilkattavaksi. Mutta ei", lisäsi hän lempeämmin — "siihen häpeään te ette ikinä tahdo saattaa minua ja itseänne? Oliko Inge sittenkin oikeassa ja saako hänen ritarinsa nähdä teidän heikkoutenne ja raukkamaisuutenne. Katsokaa miten uljaasti hän tuolla tanssii Ingen kanssa, urhea drotsi Hessel! —"
"Drotsi Hessel!" huudahti Raane hämmästyneenä ja kalpeni.
"Aivan niin! Ette suinkaan te pelkää sitä nimeä. Näyttäkää nyt meille oletteko ansainnut sen ritarilyönnin, jonka isältäni saitte, ja oletteko niin rohkea, kuin miksi teitä mainitaan. Näyttäkää ylpeälle drotsille, että te ette ole liitossa kapinallisten ja maankavaltajien kanssa! Drotsin sanotaan olevan ankaran, ja vanha Friser on vannonut teille kuoleman ja kadotuksen, jos te petätte meidät — —"
"Elkää ymmärtäkö minua väärin, jalo neito!" sanoi Raane äkkiä. "Minä en pelkää en drotsia enkä ahnasta krouvaria, heidän tähtensä minä en ota askeltakaan. Mutta ainoastaan teidän tähtenne, ihanin Kirsti, ja oman ritarikunniani vuoksi minä panen henkeni alttiiksi ja tanssin teidän kanssanne linnanportille. Kun se avataan minun viittauksestani ja tunnussanallani, niin minä olen täyttänyt lupaukseni. Mutta pidättekö te myöskin uskollisesti ja rehellisesti lupauksenne ja seuraatte minua täältä minun morsiamenani?"
"Rehellisenä norjalaistyttönä minä pidän lupaukseni!" vastasi neito Solkikenkä iloisesti noustessaan nopeasti ylös, ja ojensi hänelle kätensä. "Jos te ensimäisenä tanssitte linnan portista minun kanssani, niin te olette reipas ja urhokas sankari, niinkuin minä uskoinkin, ja silloin te olette paraan jaarlintyttären ansainnut."
Näytti siltä kuin äkillinen innostus olisi vallannut Raanen. Rohkealla liikkeellä hän pyörähytti neitosensa tanssivien rivin etunenään, joka nyt kolmannen kerran oli tanssinut kentän ympäri ja oli lähestynyt penkkiä, minkä vieressä hän seisoi.