Ennenkuin Inge kolmatta kertaa ehti laulaa kehoittavaa säettä Riiben Ulfista, tanssi Raane iloisesti hänen edessään neiti Solkikenkä kainalossaan: Hän tanssi kevyesti ja lauloi ääneen, ja kaikki ritarit ja neidot lauloivat hänen mukanaan:

"Ja Riiben sillalla karkelemaan he edestä Eerik-kuninkaan käy kepein askelin."

"Se oli oikein!" sanoi iloinen norjalainen neitonen, jota hän pyöritteli, niin että pitkiin palmikoihin pujotetut silkkinauhat liehuivat, tytön tanssiessa melkein kepeimmin ja parhaiten kaikista. "Jos te näin tanssitte sillan yli, niin minä sanon että olette rohkea, ja jos te näin tanssitte portista sisään, niin olen minä teidän omanne!"

Laskusillan luona heilutti Raane olkaliinaansa — ja silta laskettiin alas.

"Inge, rakkakin Inge, se onnistuu!" huudahti nyt drotsi Pietari ja syleili kiihkeästi kookasta tanssijatartaan tanssiessaan.

Naisten pyörähtäessä kepeästi eteenpäin, kumahtelivat ritarien kannussaappaat helähdellen linnansiltaan, ja kaikki lauloivat iloisesti:

"Näin Riiben sillalla karkelemaan he edestä Eerik-kuninkaan käy kepein askelin."

Nyt taputti Raane käsillään ja linnanportti ponnahti auki. Riemukkaasti laulaen ja iloiten oli koko tanssijajoukko pian sisäpuolella. Kreivi Gerhard seisoi vielä Blekingekentällä; hän nauroi ja puhalsi voimiensa takaa iloisen metsästyslaulun torvellaan. Silmänräpäyksessä olivat hänen viisikymmentä miestään kokoontuneet hänen ympärilleen. Iloisella jymyllä he seurasivat häntä avoimelle linnanportille. Puolet miehistöä hän jätti vartioimaan porttia, ja kiireesti hän seurasi toisten kanssa tanssivien jälestä.

Suurin osa linnan varusväkeä oli hajallaan kylässä. Linnanpäällysmies, herra Tage Muus itse, istui puolihumalassa kolmenkymmenen ritarinsa kanssa suuressa kuninkaallisessa ritarisalissa. Hän kuuli laulua ja tanssia linnanpihalta ritarisaliin johtavalta käytävältä, mutta se ei näkynyt ihmetyttävän häntä. — Hän oli itse luvannut hyvän ystävänsä Raanen ja nuorten ritariensa tuoda somat porvaritytöt laulaen ja tanssien ylös hänen luokseen. Nyt lensivät ovet auki, ja suuri seurue tanssi ritarisaliin. Tanssivat ritarit ohjasivat vasemmalla kädellään neitojaan, oikeassa he pitelivät loimuavia soihtuja. Koko tanssijarivin yhdisti viheriä seppele, jota koristivat naiskammioiden ja nunnaluostarien aikaiset kevätruusut. Ripeästi käännähtäen olivat naiset asettuneet ryhmään heiluttaen soihtuja, ja ritarit seisoivat heidän ympärillään sankassa rivissä paljastetut miekat käsissään.

Vasta tämän odottamattoman näyn nähtyään huomasivat linnanpäällikkö ja hänen kolmekymmentä ritariansa petoksen. He näkivät vain vieraita kasvoja ympärillään, ja hypähtivät kauhistuneina puolustusasentoon. Mutta silmänräpäyksessä olivat linnanherran ja koko hänen yllätetyn miehistönsä aseet verenvuodatuksetta riisutut. Tytöt tanssivat nyt ritarien ja heidän vankiensa ympäri ja lauloivat riemuiten: