OIKEUDENPALVELIJA. Helga Niilontytär, minne sinä olet mennyt? Onhan hän istunut täällä käräjäsalissa koko päivän.
ERÄS NAINEN (nousee joukosta). Hän ei taida uskaltaa tulla sisään. Minä näin hänen seisovan porstuan nurkassa, kun me muut astuimme ohi. Ja kun minä kysyin eikö hänkin aikonut tulla sisään, niin hän sanoi, ettei hän uskaltanut.
(Nainen nauraa ja käräjäväki yhtyy siihen.)
TUOMARI (oikeudenpalvelijalle). Jansson, kutsukaa sisään Helga Niilontytär!
OIKEUDENPALVELIJA (ovelta). Tule sisään, Helga! Nyt on sinun asiasi esillä. Mitä sinä turhia ujostelet. Tule vain sisään!
(Hän menee ulos, mutta jättää oven auki. Käräjäyleisö osoittaa hillittyä iloisuutta.)
TUOMARI (nojautuu tuoliinsa ja rummuttaa sormillaan tuolin käsinojaan).
GUDMUND (Janne Österille, joka istuu hänen takanaan penkillä). Voihan hän olla huono ihminen, mutta ymmärtäähän jokainen tämän olevan hänelle vaikeaa.
LAUTAMIES (naapurilleen). Senkin mokoma! Vielä tässä ujoutta teeskentelee kaupan päälle!
TUOMARI (tekee hiljaisen kysymyksen lautamies Erik Perssonille, joka vastaa ääneen).