"Olen aikonut itse kasvattaa tyttäreni."
"Sehän riippuu kokonaan teidän omasta tahdostanne. Mutta mitä omiin lastenlapsiini tulee, niin pyydän saada määrätä hiukan heidän suhteensa, heille on annettava täysin ranskalainen kasvatus."
"Se on minun asiani", sanoi Raoul.
"Jeanne ja minä aiomme käydä täkäläisessä 'sacré coeur'-luostarissa. Meillä on terveiset eräältä Jeannen entiseltä kasvattajattarelta luostarin johtajattarelle. Ja veljentyttärelle tuottaa muutenkin suurta iloa käydä luostarissa, joka muistuttaa hänen omaa lapsuuttaan, eikö totta, Jeanne?"
"Kyllä, tätini!"
Palvelija ilmoitti:
"Ranskan lähettiläs!"
Daniela nousi.
"Joko te lähdette? Huomenna samaan aikaan odotan teitä jälleen ja silloin te jäätte päivällisille — tänään olen kutsuttu lähetystöön."
Daniela ei keksinyt mitään sen lämpimämpää sanaa kuin: