"Me seurustelimme aivan eri maailmassa: Faubourg-Saint-Germain ei ollut meille avoinna."
"Oi, suoraan sanoen, minäkin olen varsin vähän liikkunut noissa juhlallisissa salongeissa Seinen tuolla puolen, minunkin maailmani oli aivan toinen… Siihen aikaan parhaillaan hävitin eräältä tädiltäni saamaani perintöä, ja liikuin piireissä, joissa yhtä vähän saatoin tavata omaisiani kuin teitäkään. Mutta teattereissa, kävelypaikoilla, kilpa-ajoissa olisi minun toki pitänyt tavata teitä!"
"Pienemmissä teattereissa me kävimme ani harvoin, kilpa-ajot eivät huvittaneet meitä lainkaan ja kävelypaikoilla… no, jos teidän olisi pitänyt muistaa kaikkien vastaantulijoiden kasvot —"
"On kasvoja, jotka ensi näkemältä tuntuvat jo tutuilta. Vaikkei niitä koskaan ennen ole nähnyt, ei edes unissaan, niin sittenkin tuntuu siltä, kuin näkisi taas jotain, jota ei pitkään aikaan ole nähnyt."
"Sehän kuuluu salaperäiseltä!"
"Mitenkä? Ettekö tekin olisi tuntenut sellaista, ikäänkuin muistaisitte jotain, jota ette koskaan ole nähnyt, ikäänkuin tuntisitte jotain, jota ette koskaan ole tuntenut?"
"Luultavasti kuitenkin jotain, jota kerran olette kokenut tai tuntenut — mutta unohtanut!"
"Mahdollisesti, mutta toisessa — henkimaailmassa!"
"Uskotteko te spiritismiin?"
"Pyöriviin pöytiinkö te tarkoitatte? Sellaisesta minä en koskaan ole välittänyt… vaikka, mitä magnetismiin tulee, niin siinä piilee jotain todellista, salaperäistä… Kerronpa teille joskus eräästä mielenkiintoisesta tapauksesta. On olemassa ihmeellisiä salaisia asioita, joita en uskalla tyhjäksi väittää, niinkuin materialistit tekevät… Minä, Jumalan kiitos, kuulun spiritualistiseen kouluun ja ylpeilen siitä. Tietysti tekin, armollinen rouva?"