"Valmiisiin mielipiteihin? — Mutta, armollinen rouva, sehän on ennakkoluulojen määritelmä."
"Eivätkö sitten ennakkoluulot ole kaikkein mukavimpia ja nopeimmin saavutettuja mielipiteitä?"
Vielä puolen tuntia he siten juttelivat yhdessä, tuntien tällä kertaa, samoinkuin edelliselläkin, että heidän mielipiteensä ja harrastuksensa kävivät ilahduttavassa määrässä yhteen.
Äkkiä professori nousi tuoliltaan.
"Totta tosiaan, armollinen rouva", sanoi hän, "olenpa kovin rohkea. Te olette siksi hyvä, ettette näytä minua ovelle, mutta varmaankin on seurani jo tuntunut teistä rasittavalta. Suokaa minulle anteeksi…"
"Te erehdytte, herra Stern; minulla ei ole teille mitään anteeksi annettavaa, päin vastoin on minulla syytä kiittää teitä hauskasta seurasta, ja mieleeni on juolahtanut eräs tuuma… Niinkuin huomaan, on meillä molemmilla iloa keskinäisestä ajatustenvaihdosta, ja jotta voisimme helpommin vapautua turhista muodollisuuksista ja jotta teidän ei tarvitsisi, keskusteltuamme puolisen tuntia, tuntea omantunnonvaivoja, tahtoisin tehdä teille seuraavan ehdoituksen: Tyttäreni opetustunnin jälkeen te joka kerta uhraatte myös minulle tunnin verran aikaa — olette minunkin opettajani."
"Mitäpä minä voisin opettaa teille, armollinen rouva? Te tunnutte minusta joka suhteessa niin täysin oppineelta!"
"Oi, se on erehdys; minulla on hyvin vähän tietoja. Ja joskaan teidän ei tarvitse opettaa minulle aakkosia, niin voi minulla sittenkin olla teistä hyvin paljon hyötyä. Minun laitani on kuin diletantin, joka soittaa varsin siedettävästi pianoa ja pyytää taiteilijaa kanssansa soittamaan nelikätisesti; lukemaan yhdessä suoraan lehdestä. Te suosittelette minulle kirjoja luettavaksi, minä suosittelen teille omiani; me luemme niitä yhdessä ja keskustelemme luetun johdosta — ja teemme sen pedanttisen tarkasti; tervehdyskäynnit tulevat laiminlyödyiksi, mutta sensijalle astuvat tunnit. Suostutteko siihen?"
"Suurella ilolla, armollinen rouva!"
"Siis Dalian tuntien jälkeen ja samoilla ehdoilla kuin nekin: tiistaisin, torstaisin ja lauvantaisin yhdestätoista kahteentoista?"