"Teidän äänenne ei kuulu kovin kehottavalta, armollinen rouva, mutta minulla on kylliksi rohkeutta tullakseni mukaan. Minkä muun aseen tarvitsen vielä puolustuksekseni?"
"Ennen kaikkea piletin!" vastasi Zollern.
"Mitään varastoja ei siis tarvitse hankkia?"
"Ei; meidän matkamme päämääränä on ravintola, sinne ei tarvitse tuoda mukana muuta kuin hyvää tuulta ja ruokahalua."
"Tahdotteko olla hyvät ja esittää minut muille retken osanottajille!"
Zollern otti sen tehtäväkseen ja vei Trélazuren ensi sijassa rouva von Lacherin luo.
Daniela katsoi molempien herrojen jälkeen ja huomasi, miten kaunis rouva loi murhaavan silmäyksen tulijaan. Elenore Lacherin ei tarvinnutkaan muuta tehdä, kuin kohottaa hitaasti suuret silmänsä paljastaakseen katselijalle todellisen kauneuden kuvan.
Kun Trélazure oli vielä esitelty toisillekin seuran jäsenille, joita hän ei ennestään tuntenut, läksi hän lunastamaan itselleen piletin ja meni sitten — päinvastoin kuin Daniela oli olettanut, rouva Lacherin luo.
Daniela viittasi kreivi Ebensteinin viereensä.
"Huomennako upseeritanssiaiset siis ovat?" kysyi hän.