Vaadittiin, että hänet jätettäisiin oikeuden käsiin.
Kuningas epäröi kauan, mutta nykyisessä heikossa mielentilassaan hän ei uskaltanut vastustaa kansan tahtoa.
Hänen neuvonantajansa koettivat saada hänet vakuutetuksi siitä, miten hirveät seuraukset voisivat olla, jollei hän tässä asiassa myöntyisi, sillä kansa, joka oli nyt rauhallinen, murtaisi varmaan suuren pettymyksen vallassa kahleensa ja kuohuisi yli äyräittensä.
Uhri oli siis tehtävä, jotta kansan luottamus voitettaisiin.
Eerik huokasi syvään ja raskaasti; saattoi nähdä, miten raskas tämä taistelu oli.
Siten uudet vaikutusvoimat pääsivät voitolle sekä pelko, joka yhä piti häntä kahleissaan. Hän allekirjoitti asiapaperin, jonka nojalla Yrjänä Pietarinpoika oli jätettävä oikeuden tuomittavaksi.
Jäätyään yksin kuningas lyyhistyi kokoon kuin raskaan painon alla.
Kuitenkin hänen henkinen voimansa oli nyt paljoa suurempi kuin Upsalan vaikeina aikoina.
Hän ponnistautui jälleen pystyyn; rauhallisesti, vakavasti hän kantoi tämän päätöksen, johon hänet oli pakotettu.
"Se on välttämätöntä!" tuumi hän mielessään.