"Oletko kuullut? He vaativat minulta Yrjänä Pietarinpoikaa! Hänet minun pitäisi pettää! Sitten he vaativat minulta sinut ja sen jälkeen sinun poikasi."
Sillä välin lähetystö poistui linnasta sivuoven kautta viedäkseen herttuan välittäjille vastauksen.
Kuningas oli kieltäytynyt luovuttamasta heille suosikkiaan; eivät edes kansan huudot, jotka olivat tunkeutuneet hänen huoneeseensa saakka, olleet voineet kumota tätä päätöstä.
Lähetystö pääsi miltei huomaamatta portille; vain jotkut tavoittivat heidät siellä ja saivat kuulla minkä vastauksen kuningas oli antanut.
Kauhun huuto kulki joukkojen läpi, kun kuninkaan päätös tuli yleisesti tunnetuksi. Vihoissaan ihmiset koettivat tunkeutua linnan ovesta sisälle; he vaativat saada puhua kuninkaan kanssa.
Eräs päällikkö uskalsi vihdoin mennä kuninkaan luo ja ilmoittaa hänelle, että kansa vaati Yrjänä Pietarinpojan luovuttamista.
Eerik ei vastannut hänelle mitään.
Äkkiä levisi tieto, että Yrjänä Pietarinpoika oli kadonnut. Pari sotamiestä oli koettanut omin luvin ottaa hänet kiinni.
Aavistaen vaaraa tämä oli kadonnut sanomatta sanaakaan kuninkaalle. Hän oli kuullut kansan uhkaukset ja huudot ja aavisti, että häntä piankin ajettaisiin takaa. Salaisia käytäviä myöten hän kiiruhti linnan alakertaan ja kätkeytyi siellä toivoen pääsevänsä johonkin maanalaiseen käytävään ja voivansa yöllä paeta.
"Missä on Yrjänä Pietarinpoika? Etsikää häntä!" huusi kansa ulkona.