Lents painoi silmänsä alas. Tohtori oli antanut hänelle opin ja sen tehnyt hyvässä tarkoituksessa ja säädylliseen tapaan. Niin tehtämän pitääkin, ja siten kaikesta opista on hyvää.

Lentsin ajatukset kuitenkin pian taas kääntyivät tehtaasen ja hän sanoi: "Herra tohtori, minulla olisi vielä yksi kysymys, jos suvaitsette".

"Kysy vapaan, äläkä ole noin arkamainen".

"Kuka täkäläisistä mestareista muutoin ensiksi tehtaasen menee?"

"Emme vielä ole juuri ketään puhutelleet. On sentään siitä ollut puhetta Pröblerin kanssa. Hänen olisi myös määrä tulla tehtaan jäseneksi, ei kuitenkaan johtajaksi, niinkuin sinun, vaan tietysti käskynalaiseksi. Hänellä on kekseliäs pää ja hän on keksinytkin yhtä ja toista, josta on ollut käytännöllinen arvo. Mies raukan puolesta olisi suotava asia, että hän tulisi turvatuksi vanhoilla päivillään; sitä paitsi on hän muuttunut hyvin narrimaiseksi aina siitä saakka kuin hänen salakeksimänsä teos tuli huutokaupassa myydyksi".

Lents oli ison aikaa ääneti. Sitte kertoi hän tavanneensa Pröblerin, ja lopetti näin: "Minulla on vielä yksi pyyntö, herra tohtori, minä kun en itse saa puhuttua setäni kanssa. Te olette paikkakuntamme ylhäisin mies, ja se, joka jotain teiltä kieltää, ei ole saanut sydäntä rintaansa. Herra tohtori, puhutelkaa te setääni minun puolestani, että hän minua auttaisi. Minä luulen niin, — jota enemmän minä asiaa itsekseni mietin —, ettei minun vaimoni suostu näihin tehdastuumiin, ja sanoittehan tekin äsköin, että hänen uljuuttansa täytyy ennen kaikkia kunniassa pitää".

"Hyvä, minä menen oitis. Tahdotko siksi aikaa jäädä meille, taikka seuraatko minua kylään saakka?"

"Kyllä minä teen seuraa".

Kaikki toivottivat Lentsille sydämmellisesti hyvää yötä. Jokainoa häntä kätteli, ja kun vanha kylätuomaritar antoi hänelle oikean kätensä, laski hän vielä vasempansa kuin siunaten Lentsin käden päälle.

Lents meni tohtorin kanssa, ja kun he tulivat Pilgrimin huoneen kohdalle, kuului sieltä vihellys ja kitarin soitto. Tuo uskollinen kumppani otti sydämmellisesti osaa Lentsin kovaan onneen, mutta toista on osan-otto, toista itse kokea. Itse kokenut kaikki tietää.