Se oli L:m. Minä näjin hänen selwästi tullessani portin läwitse ja sitten on hän minua seurannut. Se oli hän, joka haisi niin kauhiasti. Minä wakuutan rouwalle, että liha on aiwan tuoretta.
Niin se todella olikin.
Awattuamme taas owen eteiseen tunsimme samaa hirwittäwää ruumiin katkua.
Mene jumalan nimessä! — pyysi tyttö ja kohta ei tuntunut enään ruumiin katkua, mutta kuului ikäänkuin joku olisi raskain askelin poistunut.
Wähän aikaa sen jälkeen herään minä warhain eräänä aamuna huutoon ja walitukseen palwelijain huoneesta. Minä menen sinne jo saan nähdä mainitun tytön nukkumassa ristiinpannuilla käsillä, jotka hän kohotti ylös ikäänkuin awuksihuutaakseen jotakuta.
Minä tahdon puhua siitä, jahka te wain tahdotte mennä pois tyköäni — pyysi hän unessa. — Mene pois, mene pois!
Waikeata oli saada hänet herätetyksi. Awattuaan silmänsä, sanoi hän iloisesti:
Hywä oli, että rouwa herätti minut. Minä en ole unessa saanut olla rauhassa L:mltä ja F:riltä. He owat pyytäneet minua sanomaan että he lepääwät ——— niemen luona ja että minun on meneminen F:rin äidin luo tätä ilmoittamaan.
Hän meni rouwa F:rin luo ja kertoi unensa, äidistä oli asia kummallinen ja hän epäili, mutta antoi wihdoin naarata niemen kohdalla, löydettiin wain F:rin hattu ja äyskäri. Naarattiin uudelleen muutaman päiwän kuluttua, jolloin tytön osoittamalla paikalla löydettiin L:min ruumis sekä wähän matkaa siitä F:rin.
Palwelustyttö eli wielä 1879 ja muisti kauhistuksella nämä tapaukset nuoruuden ajaltaan.