— Öyvind! kuului vielä kerran hiukan kovemmin.
Mahtoi olla se, jota Öyvind ajatteli.
— Mitä? vastasi hän, niinikään kuiskaten, kuivasi kiireesti kasvonsa ja astui esiin.
Joku nainen astui hiljaa pihan poikki.
— Sielläkö sinä olet? kysyi hän.
— Täällä, vastasi poika ja jäi paikoilleen.
— Kuka sinun kanssasi on?
— Hannu.
Hannu aikoi lähteä.
— Ei, ei! pyysi Öyvind.