— Koulumestari sanoo, että sinun pitäisi päästä seminaariin, sanoi äiti.
— Pääseekö sinne vapaasti? kysyi Öyvind.
— Koulukassa maksaa, vastasi isä syödessään.
— Olisiko sinulla halua? kysyi äiti.
— Minulla on kyllä halua oppia, mutta ei ruveta koulumestariksi.
He vaikenivat kaikki hetkisen; äiti rallatteli ja katseli eteensä.
Mutta Öyvind meni pois ja asettui istumaan yksikseen.
— Ei meidän tarvitse lainata koulukassasta, virkkoi äiti pojan mentyä.
Mies katsoi häneen pitkään.
— Köyhien ihmisten niinkuin me?
— Minä en pidä siitä, Tore, että sinä aina olet olevinasi niin köyhä, kun et kumminkaan ole.