HAMAR (on mennyt verkkaan perältä).
VALBORG (hiljaa). Signe, katsoppas taaksesi!
SIGNE (nousee, katsoo taakseen, huudahtaa heikosti).
ROUVA. Mitä se?
SIGNE. Niin, sitä minä aavistinkin!
ROUVA (enemmän peloissaan). Mitä se?
VALBORG. Joka voipa perheellä on luutnanttinsa, ja meidän on nyt mennyt. Ei muuta.
ROUVA (nousee). Signe, lapseni!
SIGNE (hänen syliinsä). Äiti!
ROUVA. Nyt eroaa kaikki, mikä ei ollut todellista; — älkäämme vaikeroitko!