ROUVA (viittaa, niinkuin jo pari kertaa ennenkin, Valborg'ille, joka sen huomaa, vaan ei huoli siitä).
VALBORG. Vaitiolevaisuus on siinä kohdassa valhe.
TJOELDE. Mutta mitä hänen pitäisi tehdä? Pelata avonaisilla korteilla ja siten saattaa sekä itsensä että ne toiset häviöön?
VALBORG. Niin, hänen pitää antaa asianomaisille selvä tieto asemastaan.
TJOELDE. Jopa jotakin! Siinä tapauksessa tehtäisiin vuodessa tuhat konkurssia enemmän ja vahingot niistä olisivat äärettömät! — Ei, sinä olet älykäs, Valborg, mutta ajatuksesi ovat liian rajoitetut. — Kuuleppas, missä on sanomalehdet?
SIGNE (on puhellut luutnantin kanssa verannalla, viimeksi tehnyt hellän muistutuksen — tulee esiin). Minä vein ne konttoriin. Min'en luullut sinun jäävän tänne.
TJOELDE. No, antakaa mun olla vapaa konttorista hetkinen vielä! Meneppä tuomaan ne tänne!
SIGNE (menee; luutnantti seuraa).
ROUVA (hiljaa Valborg'ille, joka menee). Miks'et sinä milloinkaan kuuntele äitiäsi, Valborg?
VALBORG (jatkaa menoaan verannalle. Asettuu koriste-aitaa vastaan, nojaa päänsä käteensä, katselee ulos).