TJOELDE. Sitä en vielä luule. Tämä — sattuma on varmaan joka katsannossa ainoastaan poikkeus.
BERENT. Pankit lienevät vähän säikähtyneet, kuten olen kuullut.
TJOELDE. Sen voin arvata.
BERENT. Niin, te luonnollisesti tunnette olot paremmin, kuin kenkään muu.
TJOELDE (hymyillen). Minä olen teille suuresti kiitollinen luottamuksestanne minuun.
BERENT. Jos näiden seutujen ulosvienti-tavarat yhä edelleenkin kadottavat hintaansa — —?
TJOELDE. Niin; — sitä ei varmaan tiedä; mutta tietysti lienee toki paras pitää kaikki liikkeessä vain.
BERENT. Vai — se on siis teidän tarkoituksenne?
TJOELDE. Ehdottomasti.
BERENT. Horjuvat kauppaseikat ilmituovat tavallisesti yhtä ja toista vahingollista.