TJOELDE (hymyillen). Teidän mielestänne pitäisi sentähden antaa horjuvien kauppaseikkojen vaikuttaa?
BERENT, Niin pitäisi.
TJOELDE. Hm! — Vankat kauppatalot eivät jokapaikassa lie niin aivan tarkoin erillään epäiltävistä.
BERENT. Olisikohan täällä todellakin pelättävä semmoista?
TJOELDE. Niin, — nyt katsotte minun tietojani tämän seudun veloista varmaankin liian suuriksi; — mutta minä melkein voisin luulla niin. (Äänettömyys).
BERENT. Pankit ovat valtuuttaneet minut hankkimaan tarkastuksen oloista, — jonka minä toistaiseksi uskon ainoastaan teille.
TJOELDE. Minä olen varsin kiitollinen.
BERENT. Tämän kaupungin pienemmät pankit ovat suljetut; ne ovat yksimieliset.
TJOELDE. Vai niin — (Äänettömyys). Te olette siis puhellut konsuli
Holst'in kanssa?
BERENT. Luonnollisesi. — (Äänettöm.). Jos annettaisiin epäiltävien kauppahuoneiden kukistua ja autettaisiin vankkoja, olisi varmaankin paras, että jokainen ilmoittaisi pankeille omaisuutensa ja velkansa. (Äänettöm.).