HAMAR. Mitä muuta voisin sanoa, kun hän saattaa nauraa Berent'in hävyttömyyksille?
SIGNE. Hän on hyvällä tuulella (istuu keinumaan).
HAMAR. Vai niin, sinäkin —? Sin'et ole ollenkaan miellyttävä tänään.
SIGNE (yhä keinuen). En — sillä sinä olet väliin niin ikävystyttävä.
HAMAR. Etkä kuitenkaan anna minun matkustaa pois?
SIGNE. Se olisi vieläkin ikävämpää.
HAMAR. Nyt sanon sinulle erään seikan: Min'en enää kauvan kärsi tapaa, jolla minua täällä kohdellaan!
SIGNE. Vai niin? (Ottaa sormuksen sormestaan, antaa sen kieppua peukalon ja etusormen välissä, keinuu ja laulaa).
HAMAR. Puhumattakaan sinusta. Mutta Valborg! ja isäsi! Onko hän vielä kertaakaan käskenyt minua ratsastamaan Voilakalla?
SIGNE. Ehkä hänellä on tärkeämpiäkin ajateltavia. (Laulaa taas).