LIND. Ei kiittämistä! Hyvästi! (Jakobsen'in edessä) Hyvästi, Jakobsen, hyvästi!
JAKOBSEN. Hyvästi, hra konsuli! — Minä ole tosin ainoastaan yksinkertainen mies; mutta saanenhan toki minäkin toivottaa onnea matkallenne!
LIND. Saatte, Jakobsen. — Hyvästi, Finne! Kuuleppas — sananen! —
(Hiljaa) Sanoithan asian ajaja Berent'in — — (vie hänet sivulle).
TJOELDE (Hamar'ille). Muista nyt jäähyväislaukaukset! — Älä, älä, älä! Älähän nyt heti ryntää päätäsi seinään; odotahan kunnes pursi laskee rannasta! — Taas olit tekemässä tuhmuuden!
HAMAR. Kyllä minä tässä kauvemmin — —
TJOELDE. (Lind'ille, samassa kun tämä ottaa hänen kätensä). Hyvästi hra konsuli! (hiljaa) Ei kenkään voi kiittää teitä niinkuin minä tästä käynnistänne. Te yksin ymmärrätte — — —
LIND (vähän kylmemmin) — — ei kiittämistä hra konsuli! Onnea asioillenne! (Sydämellisemmin) Hyvästi kaikki! — Kiitoksia seurasta!
(Palvelia on etäällä tarjonnut hänelle hänen hattuansa, antaa nyt
Sannaes'ille hänen päällysvaatteensa. Lind astuu purteen).
KAIKKI. Hyvästi, hra konsuli, hyvästi!
TJOELDE. Vielä kerran: hurra!