ROUVA RÖST. Me istuimme perimmäisessä sopessa. Se esti meitä tervehtimästä teidän korkea-arvoisuuttanne.
PIISPA.
Siellä oli paljon väkeä.
ASESSORI RÖST ROUVINEEN ja CORNELIA.
Paljon väkeä.
ROUVA RÖST. Siinä miehessä olette, teidän korkea-arvoisuutenne, saanut hyvän apulaisen.
ASESSORI RÖST.
Niin, siitä olivat kaikki yksimieliset.
PIISPA.
Jospa vaan hän olisi niin sanoakseni käytännöllinen. Nyt on pahat ajat.
KAIKKI KOLME.
Pahat ajat.
ROUVA RÖST. Kuulimme juuri eilen, — niin, en saattanut kysyä neideltä siitä; tuli niin paljon väkeä tervehtimään meitä, — kuulimme juuri —
ASESSORI RÖST. — ja siinä on syy, minkätähden tänään tulimme tänne; — me käymme aina suoraan.
ROUVA RÖST.
Suoraan! Se on mieheni mielisana.