PIISPA (hiljaa).
Viipykää ennemmin vähäisen, herra asessori!
ASESSORI RÖST.
A-haa!
ROUVA RÖST.
Parasollini! — En löydä parasolliani. —
ASESSORI RÖST.
Kun pidät sitä kädessäsi, hyväseni!
ROUVA RÖST.
No, niinpä pidän! Kas kuinka olen säikähtynyt. — Tule joutuin!
Saatammeko mennä tämän kautta?
ASESSORI RÖST.
Piispan sänkykamarin!
ROUVA RÖST. Voi! — Mutta kun sinä olet muassa, Röst? Muutenhan tulemme häntä vastaan? Sinä seisot paikassasi! Ethän toki aikone —?
ASESSORI RÖST.
Odotetaan vähän.
ROUVA RÖST. Odotetaan? Ettäs saat puhutella häntä? Voi noita miehiä, kaikki ne ovat yhtäläisiä!
PIISPA.
Mutta pitäisihän toki jonkun —! Cornelia!