OGOOT. Niin, minun täytyy puhua; sieluni täytyy hengähtää. Mutta se on sieluni, että kaikin voimin, henkeni perästä pysyn kiinni siinä, mitä rakastan.
PIISPA. Te olette nuori ja käytätte nuoren liiallisia lauseita. Mutta minusta on paras, että katkaisemme tämän keskustelun; se ei kuitenkaan johdata mihinkään.
ROUVA FALK.
Lähtekäämme!
OGOOT.
Hagbart! (Hän näki Hagbartin oikeanpuolisessa ovessa ennenkuin toiset.)
HAGBART.
Kuulin äänesi ulos asti! Rouva Falk —!
OGOOT. Hagbart! (Rientää ylöspäin; mutta kun Hagbart kiiruhtaa häntä vastaan, peräytyy hän.) Ei, älä koske minuun!
HAGBART.
Mutta! Ogoot —?
OGOOT.
Miks'et ole voinut estää tätä? Et ole edes puhunut siitä minulle!
HAGBART.
Koska en tosiaankaan tietänyt siitä.
OGOOT. Semmoiset tietää, vaikk'ei sanaa sanottaisi. Mutta ei se ole ollut sydämelläsi! — Etkö tietänyt siitä nyt?