ROUVA FALK.
Ja tahdotteko koettaa … saada noitten kahden välin jälleen hyväksi?

PIISPA.
Mutta eiväthän he rakasta toisiansa.

ROUVA FALK. Ogoot rakastaa Hagbartia. Ja kun he molemmat rakastavat minua, — niin ajattelin, että kun minä vaan olen poissa, — ja he tietäisivät minun suovan sen, ajattelin, että he löytäisivät toinen toisensa yhteisessä rakkaudessansa minuhun. — Toivon niin. He ovat nuoret molemmat.

PIISPA.
Minä teen, minkä taidan, hyvä rouva.

ROUVA FALK. Kiitoksia! Vielä pyytäisin, että ystävällisesti sallisitte isoäidin muuttaa maalle Ogootin luoksi, — taikka Ogootin tänne, kuinka kumpikin parhain tahtoo, jotta Ogoot saisi huvin hoitaa isoäitiä; sillä hän pitää isoäitiä hyvänä.

PIISPA.
Ja isoäiti häntä.

ROUVA FALK. Ja missä isoäiti olisi, sinne kai tulisi Hagbartkin. Vanhus ehkä sitte auttaisi heitä.

PIISPA. Minusta on ehdotuksenne oivallinen, ja minä ihmettelen vaan, että teillä on aikaa ja voimaa ajatella näitä kaikkia.

ROUVA FALK.
Onko isoäiti ylhäällä vielä?

PIISPA. On; minä tulen juuri nyt hänen luotansa. Hagbart on saattanut hänet levottomaksi. Hän ei kestä paljon.