DARNLEY (lankee hänen kaulaansa). Oi, opeta se minulle Jesuksen tähden!
KNOX (irroittaa itsensä hänestä, nostaen hiukset hänen kasvoiltansa). Niin, hänen tähtensä! Se päivä on vielä tuleva, jolloin tunnet mielesi tyyneksi ja levolliseksi.
DARNLEY. Tässäkö maailmassa?
KNOX. Tässä maailmassa! Välistä ihminen käy niin kurjaksi, kuin sinä nyt olet, jotta hän itse ja muutkin oikein tuntisi, että ijankaikkisuus ja vapahtaja on olemassa; — sillä muuten emme edemmäksi pääsisi!
DARNLEY. Sinä olet mahtavin mies, mitä eläissäni olen tavannut; ja minä olen heikoin.
KNOX. Väkevimmän ja heikoimman pitää yhdistyä, arvelet sinä; tehkäämme niin! Nuo kaksi ovat paitsi sitä sangen läheisiä naapuria, — vaan sen saat myöhemmin oppia.
DARNLEY. Nyt en tahdo ikinä sua jättää!
KNOX. Sinun täytyy kuitenkin, poikani!
DARNLEY. Ei, ainoastaan sinä voit opettaa minua unohtamaan häntä, ja jos sen teet, kuinka hartaasti olen sinua rakastava koko elämäni kautta; sillä minä voin rakastaa, ole varma siitä!
KNOX. Ei minua, ei minua! Minä menen pian pois, mutta Hän on aina oleva luonasi!