»Ja pysyttelemme itse hiukan taempana», lisäsi Beaucaire ja katsoi herttuaan. »Mutta anteeksi», sanoi hän ilkkuen, »nyt muistan jotakin. François, anna herra Bantisonille ja muille herroille takaisin heidän aseensa.»
»Tahdotteko vastata erääseen kysymykseen?» kysyi Molyneux sävyisästi.
»Mielelläni, herra.»
»Oletteko koskaan ollut parturi?»
»En, herra», nauroi nuori mies.
»Joutavia!» huudahti Bantison. »Antakaa minun kysyä häneltä. No, lurjus, tunnustus voi pelastaa teidät vankilasta. Kiellättekö olevanne Beaucaire?»
»Kieltääkö tuommoisen tuomarin edessä?»
»Haa», sanoi Bantison. »Mitä enempää haluatte, Molyneux. Mies, kiellättekö tulleenne Lontooseen lähettilään seurueessa?»
»En, sitä en kiellä.»
»Hän myöntää sen! Ettekö tullut hänen parturinaan?»