Tämä oli ainakin yksi meille suotuisa asia.
»Ja kun tieto hänen isänsä kuolemasta saapui, miten hän käyttäytyi silloin?»
»Hän ei tehnyt kerrassaan mitään», vastasi kamarineiti ja veti henkeä tukehduttaakseen nyyhkytyksen. »Hän pyörtyi. Jälkeenpäin hän oli aivan kuin tiedotonna, kunnes lääkäri tuli.»
»Siinä kaikki. Onko teillä mitään kysyttävää todistajalta, herra Royce?»
»Vain yksi kysymys», sanoi päällikköni nousten ylös.
Minä tiesin, mikä se oli ja pidätin henkeäni jännityksestä, sillä minä ihmettelin oliko viisasta tehdä sitä.
»Muistatteko, millainen puku emännällänne oli eilen iltapäivällä?» kysyi hän.
»Kyllä, hyvinkin», vastasi tyttö, ja hänen katseensa kirkastui. »Se oli tummanpunainen, hyvin yksinkertaisesti ommeltu, ainoastaan vähäisellä kapealla, mustalla nauhalla reunustettu.»
III
Juttu kärjistyy