Ode, kuhtuivat Grcekkalaiset sellaista laulua, jota kantelen soittaissa laulettiin. Hyö lauloivat heitä väin joukossa, hauskaksensa ja huvitokseksens. — Atreidit, kuhuttiin Atreyn pojat Menelaus ja Agamemnon; jolla sanalla tässä tarkoitetaan "Trojan sotaa", Kádmos, oli kuninkaan Agonorin poika Phæniciasta, joka ensin perusti Kadmean tahi Thében kaupunkia Bæotian moassa. Vaan tässä ymmärretään sitä sotaa, jota piettiin tässä kaupunnissa 35 vuotta ennen Troijan sotoo, veljeisten Polyniken ja Etheoklen välillä, jotka olivat Kadmon pojan-poikia. Thében ja Troijan tappelukset olivat ne kuuluisammat soat ennen vanhuutessa, joista Greekan muinoiset Runojat ovat lausunncet lauluissansa. — Suova, merk. gunst, ynnest, mutta myöskin kåttja, brånad, kärlekstrånad. Tämä sana ei ouk nykyisessä Suomenkielessä varsin tavallinen, kuitenkin sanotaan sitä vielä yhessä taipumuksessa, nimittäin (kuin puhe on noaraista): "Se on suovallaan", tahi "se on suovakas." Koska meijän kielessä ei löyvyk muuta kuin yks ainua sana joka merkihtee rakkautta (Eros) ja sekiin on karkia ja aivan roaka puheessamme, niin olemme löytänyt, sekä tarpeelliseksi että myös otolliseksi, että muilla someimmilla sanoilla, täyttää tätä puutosta meijän kielessämme, niin kuin e.m. sanoilla: suova, helleys, mieloisuus, suloisuus, m.m. Rakkautta kuhutaan Viron kielellä, arm ja armastus, josta meijän kielellä armo ja armollisuus ovat haettavat. Lapinkielellä sanotaan kereshwot. — Herakles t. Herkules, oli Zeuksen poika Mycenan Hallittaren (Drottning), Alkmenen kanssa, ja on verratoin hänen väkevyyvestänsä ja voimallisuuvestansa. Ilman monta muuta hänen urhollista työtä, on ne erinomattain kuuluisammaksi luettavat, jotka hään teki ollessansa hänen sukulaisen Eurysthein hovissa, ja jotka kuhuttiin hänen 12 suuremmiks vehkeiks. Näitä hänen töitänsä ja tekojansa ylistivät Greekkalaisten Runonlaulajat ja virren-virittäjät. — Uroot uljaat t. "sankarit", jolla ymärretään Troijan ja Kadmean sotioita, niin myös kuin Herkulesta ja hänen riita-toveriansa. — Helkyy helleyttä, on yhtä kuin toanoinen "raikuu rakkuutta."
[148] Tässä puhuupi Runoja mitenkä luovut saivat kukiin aseitansa toisiaan vasta, paitsi vaimot. Hyö saivat kauneuen aseheksensa, joka oli muita voimallisempi.
Saivat nimittäin "Luojalta." — Karhut. Perustus-kielellä seisoo Léouo'i, joka merkihtee "Jalopeurat" (Lejuonat); vaan koska tämä sana on Suomeksi niin pitkä ettei sitä saahak sopimaan värsyyn, niin olemme ulos vaihtanut sitä karhuksi, joka on meijän Jalopeurana, ja joll' on hyvät kyllä hampaat että kynnet. — Uima-neuvot t. ujmukset, uistimet, evät. — Lento-keinot t. lennättimet, löyhyttimet, siivet.
[149] Laulaja lausuupi tässä Runossa, mitenkä Rakkaus lapsen hoamussa, kerran pyysi yö-sioo piian vuotehella; ja suatuansa tätä, hivuitteli häntä niin kauvan himoillansa, kunnekka se sai piikillänsä hänen syvämmeensä pistänneeksi. Yksi vertaus jota ehkä moni tyttö saattaa toeksi sanoa.
Koska ohta Otavaisen, t. "koska pohjos pohjinensa"; jolla tarkoitetaan tähet Otavassa. Boútes (Juhtan-hoittaja) tahi Arktóphylax (Karhun-vartia) oli yksi tähti-sikeri, joka oli heti luoepuolla Otavan; kuin sanovat että Otava "kiännäiksen Boúten kätehen," niin se merkihtee, että se "laskeksen luoteeseen", joka taas toimittaa, että yö oli jo hyvin puolessa. — Siiven-kynkät, t. "pienet siven ripalet." — Nuolen-kontti (koger) oli yksi tuppi jossa nuolet piettiin ja joka kannettiin selässä. — Vetkistynnä, t. "vetynynnä, venynnä." — Kivut, merkihtee tässä ne "vammat" jotka sikiävät rakkautesta. — Eros t. Cupido, merkihtee rakkautta kuvaeltu pojan hoamussa, kantava kourassansa jousen nuolineen.
[150] Anakreon muistuttaa meitä tässä meijän lyhyvestä ja tietämättömästä elämästä, kehottain meitä ettei joutavilla juonilla kuluta aikoamme, mutta vietellä häntä ilossa ja riemussa, viinan ja tyttölöihen turvissa. Hään totistaa ettei se maksa mitään, jos kohta meitä kuoleman perästä ylistettäisiin, jos myö eläissämme olemme surussa ja murheen alaisia. — Myrti-heinä (jota Eestiläiset kuhtuuvat "sinniko-vardet"), on yks pensas joka kasvaa eteläisämmissä maissa, ja jonka oksat että lehet ovat aivan kuin meijän puolukanvarret. Tämä puu joka oli Venuksen pyhittämä osotti jo vanhuuesta syvämmen rakkautta, ja on vielä tänä päivänäkin tätä merkihtevä. Ne vanhan-aikuiset pitivät hänen marjansa pippuriksensa. — Lotos on (niin kuin Myrtikin) yks lehvakas ja hyvällen haiseva puu-laatu, joka kasvaa Aasian ja Affrikan maissa. Hänen hetelmistä puserretaan viinoa, ja hänen oksat (toisellen annettu) osottaavat ystävyyttä, rauhallisuutta ja melisuosiota, tahi (vieraillen) terve-tulemista. — Niiniin kanssa nivoittunna. Juvenalin puheen perästä, niin orjat ja palkolliset solmuttivat hameensa Papyruksen niinillä hartiallenssa, koska olivat jossakussa työssä eli toimituksessa. — Sinkoileekse t. "luiskahtaaksen, vieretäksen." — Hautain haisuttaisit Homerus puhuu että tapa oil hyvillä hajuilla ja voiteilla voijella ystävien ja tuttavien hautakiviä, kuin myös että heijän muistoksensa ja kunniaksensa uhrata heijän hauvalla kaikellaisia antimia, niinkuin viinaa, hunajaa jo maitoo, jotka vuotatettiin mullallen; ne köyhemmät lahjoittivat, myös vettä ja vehnä-jauhoja. — Pujota, vira, infläta ikring tinningarne.
[151] Että suuremmalla huvitoksella ja mielisuosiolla pitee ilojansa ja juominkiansa, niin Anakreon rukoilee hänen juoma-veikojansa, että hyö Ruusun-pannoilla (med rosenkransar) ja kukan-sankoilla (med blomstergirlandet) kaunistaisi ohimuksensa, koska viinan ja Rakkauenkin jumalat pitivät näitä heiniä muita mieluisampana. Näin kukilta koristettu, tahtoisi tämä Runoniekka Bacchuksen pyhityksissä soittaa kantelettansa, juua pulloansa, iloitella ja tyttölöitä pyöritellä.
Kantakaamme Eron ruusut Dionysiukselle, m. kaunistelkaamme häntä Ruusun sankoilla; joka taas merk. kunnioittakaamme sekä viinan että myös rakkauen Jumalat. — Dionysios t. Bacchus, oli Zeuksen ja Semelen poika. Hään oli ensimmäinen olven-seppä, ja sanotaan hänestä, hänen ensin osanneen viinoa valmistella, ja saattaneen ihmisillenkin tämän jumalan viljan, jonka tähen häntä kuolemansa perästä kunnioitettiin ilon ja juomisen Jumalana. — Kultakarvoinensa t. "kauniskarvoillansa," — Pujotkaamme, t. "sitokaamme, kuvoitkaamme, puetkaamme." — Kypros (Cypern) on yksi suari, keskimeren itäpuolimmaisessa lahessa, Syyrin rannan kohalla; joka on mainittava hänen onnellisen Luontonsa suhteen, sekä maan viljelemisestänsä, että ilman-lämpeytestänsä, ja kaikellaisesta avaruutestansa. Vaan vielä siittenkin kuuluisammaksi on tämä saari tullut siitä, että Venuksen tahi Aphroditeksen (joka oil ihanaisuuen ja kauneuen Luonnotar) sanotaan merivuahtena tulleen alloilta ajetuksi tämän soaren eteläisimmään rantaan; Jonka tähen nämät paikat luettiin hänen asuma-majoiksensa, ja olivat kokonansa hänellen pyhitetyt. Venusta kuhutaan sen eistä toisellakin nimellä Kypris, koska se oli Kyprosta kotoisin. Amathus Kythyra ja Paphos oli ne kaupunkit tässä saaressa, jossa häntä erinomattain rajutettiin ja kunnioitettiin; ja jossa ne julkisemmat juhlat piettiin hänen muistoksi. Tästä häntä välistenkin kuhutaan Amathusia, Kythére ja ja Páphia. — Chariteijat, Ilottaret (Graserna) olivat ilon ja riemun tyttäriä, jotka kulkivat aina Venuksen seurassa, ja jotka suojeli kaikki mitä oli häneltä tehty kauniiksi ja koreeksi, erinomattain vaimoväin ruumiissa. Hyö olivat aina läsnä ilopaikoissa ja leikinteoissa, liioitenkin tyttölöihin likistellessä ja nauraissa. Vaan tässä kohassa ymmärretään ylikynteen hyvänäköisiä ja iloisia neitoisia. — Kantakaamm' siitt' kantelemme, m.y.k. "soittakaamm' siitt' kantelettamme." — Viinan maillen vihityillen m. niitä paikkoja, jotka olivat Dionysiokselle pyhitetyt. — Kaunistetut, omkransade, bekrönta, smyckade, utsirade. — Nännäkkäitä neitoisia (täckbarmade tärnor); Neijot joilla on pienet nännät, nuon kouran-kokonaiset mukurat.
[152] Anakreon osottaa tässä vertauksen kautta, että Rakkaus voatii mielen taipumista, kärsimistä, ja keskinäistä rakastamista; ja jok' ei siihen taivuk, tahi joka kahtoo tätä vaikiaksi — olkoon hään pois tytöstämästa, sillä hänessä ei suinkaan löyvyk rakkauen ainetta. Hyakinthos (Hyacinthi) on yks kukka, jota luvetaan Lehmänkiel-heinäisten sukulaiseksi, ja jonka kasvattamisesta puhe oli tämmöinen: Hyakinthos oli yksi hilpiä nuorukainen Lakonin maassa, jota Apollo rakasti hänen kauneutensa suhteen. Niin tapahtui kerran, että koska hyö olivat kahenkesken leikkiä tekemässä, ja villikissoa (kierukka, trissa) viskoamassa, niin Zephyrus ( Etelätär ) joka myöskin oli poikoa likistämässä, otti tämän hänen rakkauensa Apollonia kohtaan vihaksensa, ja tuulellansa käytti asian niin, että kissa ampui Hyakinthoksen ohtaan, josta hään kuoli. Apollo surkutteli kyllä paljon tätä hänän kultansa kuolemaa, ja kasvatti hänen vuotatetun verensä yheksi kauniiksi kukaksi, jonka hään pani Hyacinthin nimelliseksi. Tämän kukan kuvussa (i dess blomkrona) vielä nytkin nähään valkoisia juovia, jotka sanan ai! piirittäävät, joka on merkihtevä hänen voivotustansa. Atterbom on hänen 1812 vuotisessa Kalenderissa p. 41, ottanut tämän asian aineeksensa puhuissaan kukan synnyttämisestä. — Hiihtäissäini, t. "kuljessaini, käyvässäini." — Syvän kasvoini kajahti, merk. että ma olin jo niänyksissä, ja henkestymässä, nimittäin uupumisesta ja liian paljon juoksemisesta. — Luulin kurja kuolevaini, t. "milt'en luuli kuolevaani." — " Silkisillä ", m. pehmät ja hienot, kuin oisivat muka silkistä tehyt.
[153] Runoja rukka ikävöipi jo ite tässä Runossansa, ettei hään jo aikoa siitten oltu ottanut Rakkauen neuvoituksia korvihinsa, vaan niin kauvan sotinut häntä vastaan; sillä viimein, niin Rakkaus kuitenkin häntä voitti, ja soattoi häntä sualiksensa. — Ett' oisin rakas, m. että olisin tullut. — Koalsin, jag grep efter, grep till — Kulta kontin, (det gyllene kogret) kussa hään piteli nuoliansa — Varjo, pantsar, brynja, oli nahasta tahi rauasta tehty paita, joka pujotettiin peällä rinnan varjelokseksi. — Kilvet, oli myöskin tehtyt paksummasta härän nahasta, johon ei miekka pystynnä. — Lempo, knäswulen, hin håken. — Ruumiin raukeis, t. tuli hervottomaksi. — Tuli, m. Rakkauen halut. Anakreon lausuupi tässä, että se on muka tyhjä yritellä rakkautta vastaan niskoittelemaan, kuin on jo kerran ilmautunna syvämmessä.