Oamu t. huomen,[26] merkihtee päivän alkua ja yön loppua, tahi sitä aikoo vuorokauvessa joka oli yön ja päivän välillä; ja
Ilta t. ehto,[27] merkihtee yön alkua ja päivän loppua, tahi sitä aikoo joka oli päivän ja yön välillä.
Päiväkauvensa jakailivat hyö muuten kolmeen osaan, nimittäin:
1) Aamusta päivee t. oamupuol-päivee, jota luettiin päivän noususta oamiaiseen asti; kesällä 6 tuntia, talvella ei yhtäkään.
2) Syvän-päivä, jota luettiin oumiaisesta murkinoillen asti, eli 6 tuntia.
3) Ilta-päivä, t. iltapuol'-päivä[28], jota luettiin murkinasta päivän laskuun; kesällä 7 tuntia, talvella ei yhtäkään.
Kuin tarkoittivat työn aikojansa, niin jakoivat niinikään päivänsä kolmeen osaan, joita hyö kuhtuivat rupiamia, t. rupeema, koska hyö silloin aina uuvesta rupeisivat työhöön; tahi ruokaväliä, koska näillä ymmärrettiin niitä aikoja, jotka olivat ruoka aikoin välillä.[29] Nimittäin:
1) Oamu-rupiama, jota luettiin heijän ylösnousemisesta oamiaisiin, tahi siihen kuin söivat eineensä, tahi kello nuon 3:sta ja 4:stä aina kello 8:aan ja 9:ään, eli neljä t. viisi tuntia.
2) Puolipäivän-rupiama, jota luettiin oamiaisista murkinaan, tahi kello 8:sta ja 9:ästä, kello 2:hteen ja 3:meen; eli kuus tuntia.
3) Ilta-rupiama, jota luettiin murkinoista iltaiseen, tahi kello 2:sta ja 3:sta kello 8:saan ja 9:sään, eli kuus tuntia.