Mistä ajasta ne vanhuutessa lie vuorokautensa alottaneet, on tietämätöin, mutta arvattava ois, että se oli oamusta-puol' yötä, eli siitä kuin päivän piiri rupeisi tuntutmaan, koska hyö ehkä lukivat vuosiansakin siitä, kuin päivä rupeisi meijän maita lähestymään.[47]
Jos vanhoina aikoinna taisivat jakaella päiviä viikkokausiin, on tietämätöin,[48] koska se sana Viikko[49] selkiästi näyttää olevan otettu Ruohtalaisesta sanasta wecka, tahi Saksalaisesta Woche, elleime tahtoisi piättää, että nämät ovat soatut Suomalaisesta t. Lappalaisesta.
Samaten ovat myös ne seithemet päivät viikossa nimitetty Ruohtalaisten kielen mukaan, nimittäin:
1) Maanantak t. Maanantai (Måndag;[50]) Virk. ees päiw (ens-päivä) ja esmas-pääw (ensimäinen päivä) Lapk. Manotak.
2) Tistak t. tiistai (Tisdag;[51]) Virk. teisi-pääw t. töisi-päiw (toinen päivä); Lapk, Tisdag.
3) Keskviikko (Onsdag;[52]) Virk. kolma-päiw t. pääw (kolmas päivä) ja kesk-näddal; Lapk. kaska-vakko; nämät nimet ovat kaikki otettu siitä, että se on ikään kuin keskellä viikon (Mittwoch) Ungk. Szereda.
4) Torstak, t, torstai (Thorsdag;[53]) Virk. neljapäiw t. pääw (neljäs päivä) Lapk. Tuoresdag. Ungk. csötörtök.
5) Perjantak t. perjantai (Fredag;[54]) Virk. rede t. redi; Lapk. perjedag, t. perjetak.
6) Lauantak t. lauantai (Lördag;[55]) Virk. lau-pääw, pool-päiw. Ungk. szombat.
7) Sunnuntak t. sunnuntai (Söndag;[56]) Virk. pyhha-pääw, pyhhäpäne-pääw, pyhhäpäiw. Lapk. Ailek, ailekes-peiwe, sodno- peiwe.[57])