1 v.

Kuin schyndy, oisi Suomeksi ehkä parempi sanottu sanalla "synnyttyä" ( gennethentos ). — Karjalainen on usseemmittain heittänyt yhistys- sanat de ja gar suomentamatak, koska heitä perustuskielessä käytetään arvoltaan niin kuin liitto-polvet pa ja pä meijän kielessämme, ainoasti puheen-tavaksi, ilman erinomaista tarkoitusta. Tästä on hään soanut keännöksensä somaksi, meijän puheella, ja Greekan kieltä lyhyvemmäksi, ilman asian muuttamatak. — Linnaschscha. Tämä sana, joka näissä Karjalaisissa ja Viron-suomella merkihtee "kaupunkia" eikä löyvyk perustus-kielellä, on pantu tähän selitykseksi, ikeän kuin on tehty 3:nessa värsyssä Ruohtalaisessa keännöksessä. — Päivinä (en hemerais) on toimitettu sanasta sanaan, ja soveltuvampi kuin "aikana", joka saattais merk. Herodeksen silloin elänneen muissa maissa. — Suomal, keännöksessä luetaan "Herodexen aikaan", joka sanaparsi ei sovik tähän. Siinä sanotaan myös Vapahtajan syntyneen maalla, jota ei luetak perustuskielellä. "Juudan maalla" luulisi moni ehkä merkihtevän Juutin maalla (Danmark). — Ka (kah!). Meijän Suomentelemisessa kuuluu "katzo" varsin ouvollen, ikeän kuin käskettäisiin meijät muka tätä "kahtelemaan". Jos tätä perustuskielen idou pitää Suomeksikin sovitettaman, niin on parempi Karjalaisen tavalla sanoa kah! joka silloin eännös-sanana (såsom en interjektion) innollansa koroittaa oatoksemmo (keskust. 13 ja 19 värs.). — Tuldihh tiedäjät (tietäjät tultiin) Karjalainen sanaparsi, merk. tietäjät tulivat, joka puheen loatua näytteä olevan ikään kuin sukuisin Suomalaisten ja Greekkalaisten tavan kanssa, puhua käytös-sanoilla. — Päivän novschuólda on kaunis Suomentamus sanoista hapo anatolon, ehkei juuri varsin tarkka, sillä se saattais myös merk. että tulivat "varhain oamuisella e. oamusta päiveä." Sitä suomenetaan sentähen seuravaisessa ja 9:nnessä värsyssä tarkemmalla, mutta syrjäisemmellä puheella (större cirkumlokution) sanalla: päiväsen novschu-rannalda. Vironkin Suomeksi sanotaan " päivä tösseng t. tösseminne." — i (ja) on vanhoin Vatjalaisten kiellä (sanotaan sitä Venäjänkin kielellä). — Paistihh, taitaa olla yhtä kuin mitä meillä sanotaan " pakisi ", joka sana mahtaa olla Lapin kielestä lähtenyt, kussa " pako " merkihtee " puhek, sana," ja "pakot" "puhua." Vironkielellä sanotaan pajatama, josta lie lähtenyt Suomalaisten sana paipattaa.

2 v.

Karjalainen on tarkos-sanan (genom artikeln) ó pois-heittämisellä antanut Suomentamuksellensa (sin Finska öfversättning) toisen (ja ehkä veärän) merkitöksen; sillä erittäin on kysyä: "missä se on syntynyt;" erittäin: "missä se syntynyt on" (oleskelee). Mutta jos tätä värsyä tarkoitetaan 4:nteen värsyyn, kussa Heródeskin kuulusteli "missä Ristus oli syntyvä", (ei "missä se oleskeli") niin näyttää kuin oisi Karjalainen asian keksinyt paremmin kuin ykskään muu, — Hänellä kumarduátschemahh (proskynesai) on Karjalaiselta varsin oikeen toimitettu, sillä tulivat häntä kunnioittamaan, voan ei rukoillemaan eikä kerjäämään niin kuin luetaan siinä vian-alaisessa Ruohtalaisessa, ja hänen kumppalisessa Suomalaisessa keännöksessä. Sama virhe tavataan heissä 11:nessä värsyssä. Mutta 8:nessa värsyssä, kussa Suomalainen on poisheittänyt rukoillemistansa, tavataan isomman virhen vielä siittenkin, koska sanotaan Heródeksen tahtonneen "kumartoa lasta" (buga, böja barnet). Norin Suomeksi sanottaisiin tätä soreesti, sanalla "hänellen kumarraittelemaan" (för att knäböja sig inför honom); meillä sanottaisiin "hänelle kumartaimaan."

3 v.

Kuúluschtahuó (akusas) t. "kuultuán" on sekä kauniimpi sanoa Suomenkielellä, että perustuskielen mukaan luonnollisempi, kuin Suomalaisen tavalla seurata Ruohtalaisten puheenparsia. — Etarachthe on Karjalainen sukkelasti suomentanut sanalla hädävdy, joka toimittaa vähempee "hämmästymistä" ja enempee "tointa" kuin löytyy Suomalaisessa käännöksessä, sanassa "hämmästyi", sillä paha on ymmärteä lapsen taitaavan "hämmästyttää" Kuninkaan. Vielä ouvommallen kuuluu Ruohtal. keännöksessä sanat "wardt han bedröfwad", jotka ovat veärin toimitetut. Sanan Kuninkas (o Basileis) on Karjalainen jättänyt sanoamatak, välteäksensä liikaa puhetta. — Hänen-kera (met autoi) eli niin kuin meillä sanotaan, "hänen keralla". Tästä puheesta nähhään näissä Karjalaisissa vielä löytyvän sanan kera (mikä-loukassa, — keskust. 11 värs.) jota on meijän puheessa heitetty, kussa sitä ainoasti tavataan mille- millä- ja miltä-loukassa.

4 v.

"Ko'ottua" ( synagagon ) oisi ehkä soveltuampi sanoa kuin Karjalaisen "kjeräi", ja Suomalaisen "kokois." — " Vanhemmat papillisista": de äldsta af preste-ståndet (archiereis) jota Karjal. kielellä merkihtee "de förnämsta" (lue tästä muistutuksiamme 5:nteen värsyyn) on ymmärtämykseksi yhtä, mutta kielen käyttämisessämme luonnollisempi sanoa kuin "ylimmäiset papit", joka on sanallinen (verball, ordagran) Suomentamus Ruohtal. sanasta "Öfversta presterna." — Rahvahaschta (tou laou) on Karjalaisen keännöksessä sekä oikeen että paremmin toimitettu kuin "kansan seasa". Suomal keännöksessä; sillä eihään se kokoillut heijät kansan "seassa;" mutta kansan "seasta." — Da (ja) on Venäjätä. — Toimitti, merk. Karjalan kielessä "tiijusteli, kuulusteli" (kaho 7 värs.) joka merkitys ei löyvyk tällä sanalla meijän kielellä, ja näyttää lähteneen Lapin kielestä, kussa tábdo merkihtee "tietoa." Karjalainen on sentähen toimittanut tämänkin sanan parempi kuin Suomalainen, sillä epunthaneto ei merk. "kyseli"; voan "tiijusteli." — Missä schyndyv', "missä syntyyvi, t. missä on syntyvä" ( tou gennatai ) on kaunompata Suomea, ja taiollisempi keätty, kuin "missa syntymän piti"; sillä — eihään sitä synnytettiin väkipakolla.

5 v.

— Prorokaschta on Venäjän-kielinen sana. Suomalaiset kielen-käyttäjät ovat ottaneet hyväksi Ruohtalaisten sanaa Profet, vaikka meillä on Suomeksi sopiva sana kyllä, "ennustajassa." Mainittava on, Karjalaisen, tarkalla puheen-eroittamisellaan, ei kirjuttaneen Prorokalta, jollon saattais ymmärteä Ennustajan "omia" sanoja, ei "Jumalan". Sillä koska Herra puhuu ennustajan kautta ( dia tou propheton ) silloin se puhuu ennustajasta (ur profeten) (kaho 15 värs.) ikeän kuin meillä e.m. sanotaan: "se puhuu sarvesta." Tämä puhek on kyllä kahtamoinen, sillä se merk. myöskin "om profeten", mutta — niinpä se on Suomalaisessakin käännöksessä, sillä sanat "Prophétan kautta", ei ilmoitak Prophétan ite kirjuttaneen; mutta kuuluu kuin oisi toisella kirjutettu, Prophétan kautta. — Suomal. ja Ruohtal. lisäntäävät ne joutavat sanat ja ja maalla, jotka ei löyvyk perustuskielessä.