Hänen aikana (v. 1463) Venäläiset murtaisiivat Suomeen, ja tekivät pillojansa Karjalassa, liioitenkin Jääskin pitäjässä (Porth. Chr. p. 578).[644] Hänen aikana tuli Savon Linna, eli niin kuin sitä silloin kuhuttiin Olofsborg, ylösraketuksi ja varuistetuksi siltä kuuluisalta Viipurin Peämieheltä ja Ruotin Vallan-Hallihtialta Eerik Akselinpoika Totilta,[645] joka v. 1477 toimitti näitä varjelus-verkkiä yhellä soarella Haukive'en ja Ruokove'en välillen, kussa kaksi vuotta ennen oli ainoastaan puusta tehtyjä varustuksia;[646] ja joka soari silloin kuului Juvan pitäjäseen, joka pitäjä toas luettiin kuuluvan Seäminkin seurakuntaan.[647] Hänen aikana (v. 1470?) palo Kuuston linna, niin kuin jo 396:nellä p:lla sanottiin; ja sekä Messenius (Scond. T. X. p. 21) että yksi vanha Ajan-luettaja (Kronograf) Turussa, sanoopi Turun kirkon palanneen kahesti hänen aikanansa, nimittäin iskitulella v. 1464, ja tulen varoittamattomuutella v. 1473.[648] Hänen aikana rakennettiin myös monta kirkkoa kivestä, ja tehtiin moni uus pitäjä.[649]
Vapaallisen Herran Frédrik Frésen hauta-varjo Turun Peä-Kirkossa.[650]
Tästä miehestä ei tunnetak paljon muuta, kuin mitä sanat toimittaa, jotka luetaan hänen hauta-kivellä, ja jotka kuuluuvat näin: "anno domini m'ccc'l'IIII' ipso die sancti georgii martyris obiit honorabilis vir fredericus frese cujus anima requiescat in pace"; joka oisi Suomeksi, "Vuonna Vapahtajan syntymästä 1354[651] juuri Pyhän Kärsiäjän[652] Yrjön päivällä,[653] kuoli kunnioitettava mies Frédrik Frése jonka henki levätköön rauhassa."
Se kuvaus kuin nähään keskellä kivee, mahtaa olla Frésilöihen vapa-merkki, jota ei tunnetak, koska sitä ei löyvyk K. Vapa-Huoneessa Tukhulmissa, eikä tavatak K. Vapa-kirjoissa sisään-piiritettynnä. Tätä Frésen sukua ei soa millään tavalla sekoittoo, sen de Frésen kuhuttavan suvun kanssa, joka kantaa kilvessänsä yhen avonaisen Rautalakin, ja joka vasta 1700 vuosluvun alulla muutti Ruotsiin Brehmistä, kussa yksi Juho de Frése luetaan tämän suvun esivanhimmaksi, ja joka eli nuon v. 1350.
Tästä Suomalaisesta Frésen suvusta, ei löyvyk sen parempata tietoa K. Vapaus-Huoneen kirjoissa, kuin nämät puuttuvaiset (ja ehkä viheliäiset) sanat: "Fridericus Frese,[654] dog 1354, gift 13…" (Hänen poika): "Georgius Frese, Riddare f. 13…" (Tämän tytär): "Christina Frese, gift med Clas Henriksson Horn till Åminne, Sweriges Rikets Råd och Lagman i Söder-Finland, f. 14…, d. 15…" Siitten seisoo kohta sen alla tämmöinen muistutus: "Detta öfwerensstämmer ej med stamtaflan öfwer Adeliga Ätten Horn af Kanckas".[655]
Tästä seuraisi, että tämä suku, joka alotetaan Fredr. Fresestä, oisi jo Suomessa sammunut, miehen puolesta, hänen poikansa kautta. Mutta ettei asia mahak olla niin, selitetään meijän omista vanhoista kirjoistamme, sillä tahi hänellä on ollut muita poikia kuin tämä Yrjö, tahi on toas tällä ollut muita lapsia kuin tämä tytär, koska tämä suku vielä loistaapi Suomessa myöhäisempinnä aikoina. Myö luetaan niissä vanhoissa Turun Seurakunnan Pito-kirjoissa (Åbo Församlings Registratur fol. 205 & fol. 124), että yksi mies nimeltä Frédrik Arnikanpoika Fresekä (hänen nimensä kirjutetaan muuten monella tavalla, Freseca, Fryske, ja Frisk) oli v. 1416 Hartika Dykerin kanssa ala-kirjuttanut Taivasalon muinoisen Rovastin Helwich Stoltefothin seätos-kirjaa, kussa hään pyhä Yrjön kammiollen pois-lahjoitti Ravasen tilaa Hyrvinsalossa, Moarian pitäjässä; ja jota taloo, hänen nimen muistoksi, vielä nytkin kuhutaan Friskalaksi (Porth. Chr. p. 440, 442). Myö luulemme tämän Frédrik Fresecan olleen saman miehen, kuin se joka siitten kirjutettiin Fredrik Fréseksi, joka eli vielä v. 1449, ja josta kohta tullaan enemmin puhumaan. Sillä kumpaisestakin puhutaan, jott' ei heillä ollut mitään erinomaista virkoo, molempiin sanotaan olleen varakkaita miehiä, ja elänneen melkeen yhellä ajalla.[656] Tämä sama Frédric Fresekä oli siitten veljensä kanssa, Jaakko nimellinen, v. 1419 vielä vahvistanut tämän heijän heimolaisen Helwichin vainaan jälkeen-seätöstä. Tästä hänen veljen nimestä selitetään vielä paremmin tämän Fresekä ja Frése olleen sama mies. Piispa Maunus Olaijin (Tavastin) kirjutoksesta v. 1449, jolla hään Turussa asetti Kolmen Kuninkaan Veljellisyyteksi kuhuttavata papillista yhteyttä,[657] nähään että yks Frédric Frees oli silloin porvali Turussa, ja mahto olla mahtava mies, koska hään oli yksi tämän Veljellisyyven asettajoista (Porth. Chr. p. 475). Hänen nimensä kirjutetaan toisessa kohassa "Fredericus Frese" (Chr. p. 477). Yksi toinen näistä asettajoista, oli Jaakko Fresen t. Freese, e. Frés joka silloin oli Peä-neuo[658] Turussa, ja joka mahto olla hänen veljensä, (josta arvoomme näihen olleen samat miehet, jotka v. 1419 kuhuttiin Fresekä), kolmaas oli vielä Henrik Frése, joka oli Rovastina (Chr. p. 476, 603) ja joka mahto kuolla v. 1465 (Chr. p. 614). Ilman näitä, nimitetään meijän vanhoissa kirjoissa myös yhtä miestä nimeltä Arnold Fresekäson (Arnaldus Fresykini) joka oli lahjoittanut Hamarken talon Pyhä Yrjön kammiolle Turun Peä-Kirkossa (Porth. Chr. p. 798). Mutta mikä mies hään lie ollut, tahi millonka hään lie elänyt, ei tunnetak, kuitenki se näyttää meistä kuin hään oisi ollut sen äskön mainitun Frédrik Arnikanpojan Fresekän isä, eli tämän Frésen isä, jonka hautavarjo tässä kahotaan.
Tään parempia tiiustuksia, emme ouk olleet hyvät hankkimaan, tästä suvusta.
Tähtimiehen ja Hämeenlinnan Linnanisännän Olli Tavastin
Hauta-poasi, Turun Peä-Kirkossa.[659]
Keskellä tätä kivee nähään Tavastin suvun vanha Vapamerkki,[660] yksi rautapaijassa puettu käsi-varsi purpurin-punaisessa vainiossa, joka merkki on yhteinen Stålarmiloihenkin suvullen, koska hyö ovat lähteneet yhestä juuresta.[661] Ympärillä luetaan namät sanat: "anno domini mcccclx in crastino sancti petri de cathedra obiit nobilis vir olavus thawasth miles orate pro eo",[662] joka oisi Suomeksi: "Vuonna Herran (syntymästä) 1460 Istuimellansa istuvan[663] Pyhä Pietarin toissa pänä kuoli vapasukuinen mies Uolov Thavast, Tähtikäs, rukoilkaa hänen etessä." Tämäkin kivi mahto jo 1681:nen vuuen tuli-palossa murentua, kosk' ei siitä päivästä hänestä eneän puhutak.
Tämä Olli Niileksenpoika Tavast Porkkalaan (joka oli se nuorempi sillä nimellä) oli myös ollut aikanansa mahtava mies Suomessa, ei niin paljon omasta toimestaan, kuin enemmin ehkä siitä korkeasta suvusta, josta hään oli syntynyt. Sillä paihti hänen isänsä Nisse t. Niki Ollinpoika Tavast, joka oli myöskin mainittu mies,[664] niin Piispa Maunus Olai[665] oli hänen setänsä, vanha Gödik Fincke (josta jo puhuttiin p. 420, 421, 422) ja Valta-Neuo Niiles Ollinpoika (Stjernkors) Särkilahteen (joka oli Piispa Maunus Niileksenpojan isä) oli hänen lanko-miehensä; Lainjulistajat Etelä-Suomessa Eerikki Bitze (josta puhuttiin p. 477) ja Jeppe t. Jaakko Pekanpoika. Kuin myös Lainjulistaja Pohjos-Suomessa, Henrik Clausson (josta mainittiin p. 476), olivat hänen vävynsä; ja paitti näitä oli hään tätilöinsä kautta, soanut paljon heimolaisia Suomen ylhäisemmasta seävystä.