[291] Spondeus, kuhutan yksi kaks-polvinen niveli, kussa molemmat polvet ovat pitkät, e. m. moahaan, juoksoo.
[292] Lovistan, skandera, efter metrikens reglor prononcera.
[293] Koiton vuoksi olemme heittänyt 4 spondeusta yhessä värsyssä: e.m.
Pùhuttu | Hektor | maasta | rauta | làkinsa | òtti.
[294] Anapaestos, kuhutaan yks kolm-polvinen niveli, kussa ne molemmat ensimmäiset polvet ovat lyhyvet, ja se viimeinen pitkä, e.m. kuninkaan, kirjuttaa.
[295] Ainoastaan 493 versyssä löytyy neljä näin katkaistuita sanoja, vaan hyö ovat kielessämme jo kaikki tavalliset. — Koska Suomen kielessä ei pietäk painosta, niin suurta lukua kuin innosta, sillä se tapahtuu ussein että samat polvet, toisinaan painetaan, toisinaan puhutaan painamatak, niin kuin myös vanhimmissakin Runoissa ussein lyhyviä pitkistetään, ussein taas pitkiä lyhenetään, niin on meijänkin toisinaan täytynyt asettaa pitkiä polvia lyhyvien paikoillen, niin kuin tässäkin, kussa syntyneet ja syntynyt ovat yhtä muka lovistettavat.
[296] Homeruksen Ruohtalaiset kiäntäjät, ovat Ruotiksi toimittaneet tämän sanan, puheella: hjelmbuskwinkande (Tranér ja Ingelgrén), tahi: med fladdrande buske på hjelmen (Wallenberg).
[297] Pyrrhichius, merkihtee yhtä kakspolvista niveltä, kussa molemmat polvet ovat lyhyvet.
[298] Se on varsin mahotoin että meijän kielellä käsittää muihen vierain kansoin Runomuksia ja Opin-keinoja, ellei me vähä taivutak meijän kieltämme heijän mukaan tahi helpoitak ne meijän vanhat piirokset. Niin ovat myös Ruohtalaisten ja muihenkin kansoin täytynyt tehä.
[299] Runomus, poesi, skaldekonst.