[662] Yksi kopio tästä hauta-kirjutoksesta tavataan Porth. Chr. p. 636. Yksi toinen kopio, jota luetaan Alex. Lauraeuksen Juttelemuksessa Joh. Bilmarkin hoivauttamisen alla, (kuhuttu: de Sacellis sepulcralibus in Templ. Cath. Aboënsi p. 21), on varsin viallinen, ja kuuluupi näin: "Anno Domini MCCCCLXI crastino F:i Petri de Cathedra Nobil. Vir Olavus Tawast, Miles hoc obiit: Orate pro eo." von Stjernman ja Uggla eksyyvät vielä enämmin, kuin sanoovat hänen kuolleen jo v. 1445.
[663] Istuimellansa istuvan Pyhä Pietarin päivän eli niinkuin Ruotiksi kuhutaan tätä päivää: "Sancte Pehr i stolen," ja Latinaksi: Petrus in Cathedra, oli yksi päivä jota poavilaiset rajuuttivat kunniaksi Pyhä Pietarin istumisesta Poavin-tuolilla — niin kuin puhutaan heijän satuissa. Tämä tulisi meijän luvun perästä s. 24 päivänä Helmi-kuussa.
[664] Tämä Niiles Ollinpoika Tavast (joka oli Piispa Tavastin veli) tuli s. 7 p. Jouluk. v. 1407 koroitetuksi Vapa-sukulliseen seätyyn, Kuninkaalta Eerikiltä Pommerista, hänen Turussa ollessaan. Hään eli vielä v. 1415 ja 1423. Hänen perillisistä mainitaan yhtä Vapamiestä nimeltä Heikki Tavast, joka v. 1457 sai Valta-Hallihtialta Eerikki Axelinpojalta vapaallista vapautta (frälse-frihet) niihen verotiloin peälle, joita hään oli ostanut talonpoijilta Halisten kylässä Räntamäen pitäjässä, ja Hekkialan kylässä Nummen pitäjässä (Porth. Chr. p. 420, 421).
[665] Tästä Suomen Piispasta, josta on jo vähä mainittu p. 396, 461, 468, 482 tullaan koht-sillään enemmia puhumaan VI:nessa Taulussa.
[666] Keskustele Porth, Chr. p, 636. v. Stjernman, joka myös luettaa häntä Hämeenlinnan Linnanisännistä, sanoo hänen jo olleen siinä Linnanisäntänä v. 1444, jä tässä virassa kuolleen v. 1445 (lue Görwells' Sw. Mecurius v. 1757, Sept. p. 270; Porth. Chr. p. 521, 636; Ugglas Rådslängd III Afd. s. 55). Mutta tässä ensimmäisessä puheessa ei mahak ehkä olla parempata perustusta kuin siinä viimeisessäkään.
[667] Lue Åbo Tidn. 1785, Bih. p. 192; Porth. Chr. p. 521: Koko tästä rauhasta ei tunnetak meijän Tarinamuksessa niin mitään, ei ies minä vuonna sitä tehtiin. Myö soamme vastapäin tilaisuutta että kirjassamme Handl. till uplysning i Finlands äldre Historie toimittoo, jota siinä viis-vuotisessa vara-rauhassa, jota tehtiin Viipurissa v. 1468, nimitetään että se entinen rauha oisi muuten loppunut v. 1469, s. 1 p. Toukok. Jos nyt varoisimme tämän rauhan olleen tätä äsköin nimitettyä 9:sän vuotista, niin se oisi tehtynnä Toukokuussa v. 1459, ja oisi tapahtunut vuotta ennen tämän Tavastin kuolema-vuotta. Hänen lankonsa Heikki Niileksenpoika Diekn, kuoli jo syksyllä v. 1459.
[668] Tämä Porkalan Herras-kartano (Janakkalan pitäjässä?), oli vanhuuestaan ollut Tavastiloihen moisio, mutta tuli tämän Ollin sisaren kautta, (nimeltä Katrina Niileksentytär Tavast Porkkalaan) annetuksi hänen avio-miehellensä, sillen vanhallen Gödik Finkillen (lue p. 421) jolta se nyt (v. 1439) lie tullut takaisin-lunastetuksi, koska se siitten tämän Ollin tyttären kanssa, (nimeltä Märta Ollintytär Tavast Porkkalaan), annettiin hänen toverillensa, Valta-Neuollen ja Lainjulistajallen Etelä-Suomessa, Jaakko Pekanpojalle (Ille) Storgårdiin. Sillä tavalla tuli tämä hovi jo kuuluvaksi Illilöillen. Hänen poikansa, Linnanisäntä Stén Jepinpoika Ille Porkkalaan, anto tämän talon v. 1509 huomen-lahjaksi vaimollensa Anna Knútintyttärellen (Kurck) Laukkoon (lue p. 431). Hänellä oli yksi tytär, Mätta Sténsdotter Ille Porkkalaan, jota naitiin Peä-Linnanisännellen ja Suomenmoan Holhottajallen Kustav Gödikinpoika Finkillen (lue p. 430, 431); jonka kautta tämä kartano tuli jo toisen kerran kuuluvaksi Finckilöillen (niillen muka nuoremmillen). Kustan pojan-tyttären kautta, nimeltä Margaréta Gödikintytär Fincke Porkkalaan ja Auttiseen, joka naitiin Sota-Asettajallen Evert Koarlenpoika Hórnillen Kankkaan (lue p. 405, 411) tuli tämä Herras-kartano viimen kuulumaan Hórniloillen.
[669] Lue Porth. Chr. p. 431. Piispa lahjoitteli samana pänä kaikkia omaisiansa kartanoilla eli rahoilla, sillä eholla etteivät milloinkaan oisi katehtivoinnaan sitä asennosta, jolla Piispa v. 1421 perusti Pyhä Ristuksen Ruumiin Kammiota Turun Seurakunnassa, monen talonsa pois-lahjoittamisellansa.
[670] Peringsköld sanoo hänen olleen kahestin naitu, nimittäin toisen kerran, Ingeborg Valdemarsdotterin kanssa (kaho p, 441) mutta siinä hään mahtaa erehtyä.
[671] Tämä Rötgert t. Rotgert Ingosen t. Ingonpojan isä oli Valta-Neuo ja Miekkamies Ingo Ollinpoika (Peringsk.) jonka omaisia lie ollut Vapamies Jonis t. Jöns Ingonen joka v. 1418 ja v. 1432 istui lakia (tingtade) Laintutkian Niiles Dieknin siassa, ja joka oli jo ennen v. 1449 myönyt Montiskalan kartanoa ynnä muita tilojansa Raision pitäjässä Pyhän Annan suljetuksellen samassa pitäjässä, 800:taan Markkaan; ja josta heitä siitten syöstätiin Naantalin papin-suljetuksen ala (Portk. Chr. p. 449, 486.)