[692] Ne tilat, jotka hään v. 1421 antoi tällen Kammiollen, oli — 2 taloa Karlisbyin kylästä, Mynämäen pitäjästä — yks talo Lenakkalasta, ja yks talo Halosista, samasta pitäjästä — ja yks talo Palttilan kylästä, Untamalan pitäjästä.
[693] Nämät tilat olivat — 1) yksi autio-tila, jota hään 80:nellä Markalla oli ostanut vävyltänsä Jonis Gudvastasonilta. — 2) Yksi talo Ronakalliossa, jonka hään oli vaihtanut Olli Nyagrannilta, Kintikkalan tiloa vastaan, jonka hään oli soanut Mynämäen Seurakunnalta. — 3) Rungabyin talo, Piikiän pitäjässä, jonka hään oli ostanut Peä-Rovastilta Uolovilta ja hänen Siskoiltansa (Elliltä ja Birgittalta) 200:lla Markalla. — 4) Nuolimaan tila Lieron pitäjästä, jonka hään oli ostanut varsin autiona, Lieron kirkolta, 30:nellä Markalla puhtaassa hopeassa. — 5) Gripalan tila ja Kulhun torppa, Pöytyen pitäjästä, jotka hään niin ikään oli ostanut autioina 2:lla Markalla ja 30:nellä valmiilla rahoilla (paihti 4 Markkoo, jotka hään oli erittäin maksanut niitystä) — 6) Koti-talonsa Alasjoki, jonka hään oli tilan-vaihtolla soanut veljeltänsä Jöns Ollinpojalta, ja jonka hään nyt antoi Kammiollen, sillä eholla, että hänen veljensä Lassi Ollinpoika ynnä hänen perillisiänsä piti soaha asua siinä; josta heijän piti vuosittain maksaman tällen Kammiollen, 1:n leiviskän vaksia, piispan elinaikana; mutta 2 läiviskee, hänen kuoltuaan; ja erittäin Papillen 1:n Tynnörin oltta, ynnä muonoa ja kauhnoa (med kost och foder) lue p. 507.
[694] Näistä hänen seätös-kirjoista, joita luetaan Porth, Chr. p. 431. j.s. löyämme että hään samana kertana (sinä 9 p. Heinäk. v. 1439) lahjoitteli sukulaisillensa, niin kuin tässä seuraa: — 1) Hänen veljensä (sen äsken mainitun Niki Ollinpojan) pojallen Olli Niileksenpojallen 400 Markkoo, Porkkalan hovin lunastukseksi. — 2) Veljensä tyttärellen Elina Niileksentyttärellen (joka oli naitu Niiles Stjernkorsin kanssa) 100 Nobloo. (Yksi Nobla oli yksi Englannilainen raha, joka kulki silloin 4 1/2 Markkana; Porth. Chr. p. 389). — 3) Sen sisärellen Lusi Niileksentyttärellen 200 Markkoo, ja hänen tyttärellen Metallen 50 Markkoo. — 4) Veljen toisellen tyttärellen Kajsa Niileksentyttärellen Porkkalaan (joka oli nainut vanhan Göd. Finkin) 200 Markkoo tilan ostoksi. — 5) Veljellensä Jönsi Ollinpojallen antoi hään yhen tilan Väsilän kylässä, Halikon pitämästä; ja vielä siittenik anto hään hänellen ja hänen vaimollensa Martha Lydikintyttärellen puoleksi kumpaisellenkin, yhen tilan Quidjassa, Parasten pitäjästä, jonka hään oli ostanut Peder van Lindeniltä ja hänen vaimoltansa, 400:lla Markalla. — 6) Sisaren-pojallensa Matti Martinpojalle… 7) Ingeborg Hokanintyttärellen yhen tilan Väntiälän kylässä Lieron pitäjästä. — 8) Marketta Twásintyttärellen, yhen tilan Vehmaan pitäjästä. Nämät mahto olla hänen sisaren-lapsia. — 9) Sisarensa (?) Birgittan miehelle 100 Markkoo, tilan-ostoksi. — 10) Sisarellensa (?) Marketallen 100 Markkoo, jolla hänen miehensä Buk piti ostaman tiloo — ja hänen pojallensa Olli Bukille anto hään 200:'an Markan eistä tiloo Nappaassa. — 11) Sisarellensa Katarína Ollintyttärellen 200 Markkoo, joka hänen kautta annettiin hänen miehillensä Heikki Mörthille ja Olli Syltalle — 12) Sisarellensa (?) Kirstille, yhen talon Hästabergin kylässä, Paimion pitäjästä, josta oli annettu Niiles Skyttille Paimiosta 300 Markkoo. Piispa kuhtuu neitä kaikkia tässä kirjassansa Siskoiksensa, ja saattaa ehkä niin olla; mutta on muistettava, että tapa oli niinnä aikoina kuhtua muitakin vaimollisia omaisia siskoiksi, liioitenkin jos olivat saman-ikuisia eli nuorempia.
[695] Niin e.m. antoi hään v. 1441 tällen Kammiollen Paimalan talon Räntämäen pitäjästä, jota hään niin ikään oli ostanut omalla rahallansa. Ja v. 1442 anto hään vielä Heikkilän talon Mynämäen pitäjästä, jota hään oli ostanut Turun seurakunnalta.
[696] Niin anto e.m. v. 1423 Miekkamies Martti Aapon-poika ja hänen vaimonsa Ragnilda Ollintytär tilansa Rungon kylässä, tällen Kammiollen. V. 1429 anto Hinza Levalahen leski Ingeborg, ja hänen poikansa, Piikiän pitäjän Pappi (Curatus) Larens Hinzanpoika, tilansa Korkyalassa Paimion pitäjästä. Samaten teki v. 1441 Henrik Skytte (t. Skitthe) joka oli tämän Kammion ja lahjoituksen Toimittaja (praebendatus) koska hään osti ja lahjoitti tähän Petäsmäen t. Sylttilän tilan Pöytyen pitäjästä. V. 1448 anto Navun pitäjän Pappi Petrus Ollinpoika Ymmalan talon Maskun pitäjästä; ja v. 1459 anto Tähtimies Arvid Niileksenpoika Pärkiön talon Vehmaan pitäjästä tällen samallen lahjoituksellen. Tällä tavoin oli tällen Ristuksen Ruumiin-Kammiollen annettu 34 taloa, jotka maksoivat vuosittain verossa: 140 eli 150 Tynnöriä Rukiita, 60 e. 70 Tynn. Ohria, 8 Tynn. Kauroja, 8 Tynn. Nisuja e. Vehneitä, saman verran Rokkia, 50 e. 80 Leiv. Voita, 12 e. 15 Tynn. Maltaisia, 9 e. 27 Lammasta, 26 Markkoo rahassa. Ilman tätä niin läksi vielä Savun pitäjästä 12 Leiv. Voita, 1 Tynn. Hailia, 40 Markkoo rahassa; ja Janakkalan pitäjästä 20 Markkoo rahoo, ilman villoja ja 40 rekee heiniä (Porth. Chr. p. 434, 692).
[697] Pyh. Juhannuksen Kammiollen (Sacellum, Altare et Praebenda, Johannis Baptistae et Johannis Evangelistae) anto Turun Peäkirkonpalvelia Juha Anundinpoika, nuon 1416:nen vuuen tienoilla, paihti talonsa Turun kaupunnissa ja Terirannan kuhuttavan niittynsä, seuravaiset tilat: — 1) Rahkamalan talon Vehmaan pitäjästä. — 2) Juvan talon Maskun pitäjästä, ja — 3) kahet talot Sopolassa (samassa pitäjässä?) — 4) Hydenvainion tilan Ruskon pitäjästä, ynnä hänen tilansa Mertiälän kylässä. — 5) Hesleberghin ja Mayankalman talot, ynnä hänen tilansa Marianvarin kylässä, Paimion pitäjästä. — 6) Yhtä taloa Laukkoossa, toinen Totkyrajärvessä, Vesilahen pitäjästä. Tällen Juhannuksen alttarillen annettiin niinikään v. 1439 Raunistulan taloo Rantamäen pitäjästä. Yksi nimeltä Matti Antinpoika Arelahesta, antoi tähän v. 1467 Nummispeän tilan Mynämäen pitäjästä. Niin että tämän Kammion verot ja sisään-tulot luettiin 16:nestä talosta 80 e. 90 T. Rukiita, 50 e. 60 T. Ohria, 14 T. Kauroja, 30 e. 50 L. Voita, 22 Markkoo rahassa, paihti Herneitä, Papuja ja Vehneitä, 40 kuorm. Heiniä; ja Pyhteen pitäjästä 120 L. Voita, 1 T. Lohta, ja 20 Mark. rahassa (Porth. Chr. p. 437-439),
[698] Pyh. Yrjön-Kammio (Praebenda et Altare S:cti Georgii) mahtaa olla yksi niistä vanhemmista Kammioista Turun Seurakunnassa, koska yksi nimeltä Henrik Tempil — joka oli ennen ollut Koulumestarina Turussa, vaan siitten jo v. 1325 Pitäjänpappi Turun seurakunnassa, ja v. 1336 Pitäjänpappi Tenhulassa — oli jälkeen-seätöksessänsä v. 1355 lahjoittanut tätä alttaria taloillansa Turussa ja Linithassa (?) ynnä kaikellaisilla muilla irtonaisilla tavaroilla. Se on seneistä outo, että Juusten sanoo tämän Kammion tulleen asetetuksi vasta Piispa Tavastin aikana yheltä Oppialta Jaakko Dilmarukselta Taivaansalosta, ynnä hänen Frédrik nimiseltä veljeltänsä. Lie hään sillä tarkoittanut Taivaansalon muinosta Pitäjänpappia nimeltä Helwich Stoltefothia, joka v. 1416 (?) anto tällen lahjuitoksellen (jollen vanhuuesta oli jo annettu 4 taloa) Ravasten tilan Hyrvinsalon kylässä Vårfruin pitäjästä; jota seätös-kirjoo hänen serkuksen-pojat veljekset Frédrik ja Jaakko Arnikanpojat Fryske oli vahvistaneet v. 1419 (Porth. Chr. p. 281, 440).
[699] Ristuksen uskollisten Sieluin-Kammio (Altare et Praebenda Animarum Christi fidelium; Ruotiksi: Själa Altaret) sai vuoesta 1424 vuoteen 1499, 15 eli 18 taloa alasek, jotka annettiin Niilekseltä ja Pentiltä Lydikinpojilta, Laurentiukselta Ingemundinpojalta (joka oli Pitäjänpappi Savussa) ja hänen veljeltänsä, Miekkamieheltä Olli Ingemundinpojalta; ja Jarl Jönsinpojalta, joka v. 1484 anto Kivikylän Mynämäen pitäjästä, tähän alttariin (eli pöyällen).
[700] Pyh. Pietarin ja Pyh. Poavalin Kammio (Altare et Praebenda Sanctorum Petri et Pauli) asetettiin ensin v. 1414 Turun kaupunnin Porvalilta (Borgare) Hinza Knaapilta, joka tähän anto vanhan kartanonsa Aningaisissa, kuhuttu Ylä-Aningais t. Arola (Ywrä Amynghos) ja pelto-osansa kahessa talossa Lämpeleysessä, ynnä yhen kauppa-puoin Turun kaupunnissa. Hänen perillinen Heluik, Pitäjänpappi Taivaansalossa, anto 2 osoo Arolan tilasta Ylä-Aningaisessa, josta hänen leski Gréta Svartha Berthilsonsdotter siitten anto kolmannenkin osan. Vuonna 1454 anto Miekkamies Pentti Lydikinpoika talonsa Turun kaupunnissa tällen Kammiollen, jollen Tähtimies Henr. Bytz oli niinikkään jo ennen v. 1467 antanut tilansa Kuirilahen kylässä Paraisin pitäjästä. Pyh. Pietarin ja Pyh. Poavalin Kammion verot luettiin 3:esta talosta: 26 T. Rukiita, 16 T. Otria., 2 T. Vehneitä, 2 T. Kauroja, 4 L. Voita, 2 1/2 L. Villoja, 16 Markkoo rahassa, ilman Herneitä (Porth. Chr. p. 444).
[701] Pyh. Annan ja Pyh. Antin-Kammio (Altare S. Annae et S. Andreae) sai jo v. 1416 Henrik Lokanäsin leskeltä, Gertrud Thorer-Longhintyttäreltä, porvaritar (borgarinna) Turussa, hänen tilansa lähes Turun Papin-suljetusta, (jonka hään oli ostanut Peder Finneltä), ynnä 100 Markkoo rahassa, lahjaksi. — V. 1438 anto Upsalan Peä-Rovasti Matti Ollinpoika, (joka oli Suomalaisesta suvusta) Littoisen tilan Nummen pitäjästä tällen Kammiollen, niistä 100:asta Markasta, joita hään oli soanut tämän Kammion Toimittajalta Antti Elovinpojalta. — V. 1447 anto Gödik Fincke Käresnäsin tilan ja Bölen torpan Savun pitäjästä tällen Kammiollen, jollen myös Vapamies Jöns Ingonen möi Vapa-tilansa (Mettelä?) Raision pitäjästä 800:taan Markkaan. Tämän Kammion verot luettiin 10:nestä tilasta: 24 T. Rukiita, 14 T. Otria, 1 T. Vehneitä, 2 T. Kauroja, 1 T. Rokkia, 27 1/4 Markkoo rahassa, 2 T. Olutta; ja Hauhon pitäjästä: 20 Markkoo rahassa. Tämän Kammion kanssa niin Pyh. Annan kuhuttavan Veljellisyys (Fraternitas Sanctae Annae) tais olla yhistettynä, josta muuten ei tunnetak paljon mitään.