[702] Pyh. Neitsyn-Kammio (Praebenda Divae Virginis) eli niin kuin sitä siitten kuhuttiin Papis-Kammio (Altare et Praeb. Clericorum) että eroittoo sitä yhestä toisesta Neityn Kammiosta, (Praeb. Beatae Virginis) sai v. 1435 Vapamieheltä Clauus Lydikinpojalta lahjaksi yhen kauppa-puoin aukion (torg) etelä-peässä, ja yhen kartanon Turussa (ostettu muinon Matti Skalenberghiltä), ja Hukaisten tilan Lemun pitäjästä, ynnä 100 Engl. Nobloo tilan-ostoksi. Näillä rahoilla ja tällä kauppa-puoilla vaihto siitten hänen veljensä (Pentti Lydikinpoika) ja hänen poikansa (Heikki Niileksenpoika) tämän Kammion Toimittajoihen suostumisella, yhen tilan Olli Antinpojalta Grotilabyin kylästä Kuumon pitäjästä, jonka ne v. 1438 lunasti tällen Papis-Kammiollen. Vähee ennen oli Piispa Maunus niinikkeän ostanut tällen Papislahjoituksellen valmiilla rahalla Kuralan talon Nummen pitäjästä. V. 1458 anto Strängnäsin Peä-Rovasti Olli Juhonpoika (joka oli Suomessa syntynyt) hänen puisto-moansa (trädgård) Turun kaupunnissa tällen samallen Kammiollen, jonka verot luettiin 7:ästä tilasta, 40 T. Rukiita, 20 T. Ohria, 5 T. Kauroja, 26 M. Rahassa, ilman Voita ja Villoja. Birkkalan pitäjästä läksi 18 T. Rukiita, saman verran Otria, ja 20 M. rahoo. Kaupunnin taloloista annettiin 2 1/4 M. rahoo.
[703] Kolmen Kuninkaan Kammio (Altare Chorumque Trium Regum). Piispa Maunus Ollinpoika asetti ensin v. 1447 tämän Kammion, ja v. 1449 Kolmen Kuninkaan Veljellisyyteksi (Fraternitas Trium Regum) kuhuttavan papillisen eli henkellisen yhteyven, jollen Tähtimies Henrik Clauusson v. 1448 lahjoitti Ajoisinpeän talonsa Maskun pitäjästä, ja v. 1449 Atalan tilansa Nousisten pitäjästä, ja Sorsalan tilat Mynämäen pitämästä, ynnä hänen kaupunnin kartanonsa. Hänen veljensä Arwidh Clausson anto v. 1459 tilansa Sorkisten kylässä Euran pitäjästä. Samaten anto heijän setänsä Pentti Lydikinpoika myllynsä ja kalavetensä Kuokkalassa Lempälän pitäjästä, ynnä ne siihen kuuluvaiset moat ja mannut, tällen lahjoituksellen, jollen se v. 1448 hänen vaimonsa Vappo Juhontyttären suostumisella anto Hadilan talon Nousiaisten pitäjästä. Tämän Kammion ja Veljellisyyen verot oli 6:esta talosta 22 T. Rukiita, 13 T. Ohria, 8 T. Kauroja, 2 T. Vehniä t. Nisuja, 4 T. Herneitä t. Rokkia, 7 1/4 Markkoo rahassa.
[704] Pyh. Laurentiuksen Kammio (Altare S. Laurentii). Millonka tätä asetettiin, tahi keltä se on lahjojansa soanut, ei tunnetak, ainoastaan että tästä ensin mainitaan 1404:en ja 1405:en vuosien kirjoissa. Sen verot oli 11:nestä tilasta 50 e. 60 T. Rukiita, 30 e. 40 T. Otria, 2 T. Vehniä, 12 T. Kauroja, 1 T. Herneitä, 19 L. Voita, 3 L. Villoja, 25 kuorm. Heiniä, 1 T. Oltta; ja Vehmaan pitäjästä 36 T Rukiita ruuan veroksi, ja tivunnissa 24 T. Rukiita, 12 T. Otria, 3 T. Kauroja, 3 T. Herneitä, 60 L. Voita ja 14 M. rahoo, paihti vehneitä.
[705] Autuan Neitsyn Kammio (Altare Beatae Virginis. Ruot. Wår fru Altare) jolla ymmärrettiin "Neitsyn Moarian" on kaikista Kammioista ehkä vanhin Turun seurakunnassa. Sitä kuhuttiin myös Pitäjän Kammioksi (Altare Parochiale, Ruot. Sockna Altare); jonka Toimittaja oli Turun pappi (Curatus Aboënsis), joka myös oli sen ensimmäisen Turussa asetetun koulun holhottaja. Niistä jotka ovat lahjoillansa tätä Kammiota rikastaneet (rikta) mainitaan: — Turun entinen Papis-Neuoittelia (Canonicus) Winik, joka veljensä Heikin suostumukselta v. 1343 anto Trulszhuwtin (?) tilan Tenhulassa, ja Brusabyin ja Myösundan tilat Kemiöissä; — Turun Papismies (Presbyter) Heikki Juhonpoika anto v. 1344 muutamat talot Linithan (?) ja Vesikosken soareissa. — Ärengisle Thúrinpoika anto v. 1351 Lithjoen tilan Lieron pitäjästä — Gunno Sadhlamestare anto v. 1357 kartanonsa Vessundan kylässä Hattulan pitäjästä. — Tämän Kammion Toimittaja Birger anto v. 1359 kartanonsa Skúrun kylässä Puojon pitäjästä. Ilman sitä niin anto Kuninkas Maunus jo v. 1350 tällen Kammiollen muutamia taloja Korosummissa (?), joilla Lain julistajan Holmger (rikoksiensa tähen) oli täytynyt häntä lepyyttää. — V. 1460 anto Tähtimies Narvo Ingialdinpoika, joka oli Voutina Suomessa, tilansa Methossa (?) Porvon pitäjästä, ja yhen tilansa Pernon pitäjästä, ynnä yhen tilan, jonka hään oli ostanut Olli Thädekomaghilta, tällen Kammiollen niistä 7 soviskoista (läster) Rukiita, joita hään oli sillen velikoo. — V. 1448 anto niinikkään Turun Porvali Pentti Pekanpoika kartanonsa tässä kaupunnissa tällen Pitäjän Kammiollen, jonka verot oli 6:sta talosta: 22 T. Rukiita, 9 T. Otria, 2 T. Kauroja, 2 T. Herneitä, 6 L. Voita, 2 L. Villoja, 7 M. rahoo; ja. Lieron pitäjästä 36 T. Rukiita, 6 Lammasta, 10 M. rahoo; ja Turun kaupunnista 50 M. rahoo. Ilman tätä oli hänellen vihkimisistänsä ja hautoamisistansa 12 e. 15 Markkoo, ja kaupunnin huoneista 10 Markkoo, paihti 6 R. heiniä.
[706] Nemät 4 talot oli kaikki Savun pitäjästä, nimittäin 2 taloa Padhasin kylästä, ja Ylistaron ja Hembölen talot Lappmarkin kylästä.
[707] Ensimäinen Peäkirkonpalvelia Heikki Maunuksenpoika anto v. 1402 tähän toimitukseen tilansa Norrmark Liikisten pitäjästä; sitä ennen oli jo Lusi Jaakontytär v. 1398 antanut tilansa Pyhän Halikon pitäjästä, samaan tarkoitukseen. Mutta palkan kehnouen tähen, oli tämä virka jo heitettävänä, ellei Piispa Tavast oisi antanut tähän, ilman näitä 4 ennen mainittuja Piispan-tiloja, tivuntinsa Nousiaista ja yhen talon Nummisten kylässä samasta pitäjästä. Pyh. Henrikin tiloista anto hään Vessundan tilan Hattulasta, ja yhen toisen talon lähes Nousiaista, ynnä Monosen tilan Lemun pitäjästä. Siitten anto myös Peäkirkonpalvelia Juho Aunuksenpoika v. 1422 tilansa Björnaby Sundin pitäjästä Ahvenanmoalla, tällen Kammiollen, jota Piispa Maunus Nicolai lahjoillansa vielä lisäisi, niin että soatavat oli 19:neltä asujamelta, nuon 50 T. Rukiita, 40 T. Otria, 40 T. Maltaisia, 4 T. Nisuja, 8 T. Kauroja, 4 T. Herneitä, 30 L. Voita, 61 Mark. rahoo. Paraisten pitäjästä annettiin Ruoka-neuoiksi 20 T. Rukiita, ja 30 e. 40 T. Tivuntia, 120 L. Voita, 24 Lammasta, 20 M. rahoo; Saltvikin pitämästä 28 Mark. rahoo; Tivuntia 90:neltä asujamelta Sundin pitäjästä (jotka v. 1541 ainoasti maksoi 5 T. Rukiita ja 8 T. Otria, joka oli varsin vähä); Tivuntia vanhasta Nousista 6 T. Rukiita ja yhen verran Otria, m. m. paihti 24 T. Riistoo Ruuan-otoista.
[708] Niistä Pappisista, jotka peäseurakunnassa toimitti Jumalanpalveluksen, niin ne ylimmäiset kuhuttiin Papis-Neuoittelioiksi (Kaniker, Canonici, Capitulares). Heitä asetettiin ensin 4 Räntamäessä, Piispa Catilluksen aikana, joihen virka oli olemaan Piispallen varaksi, koska tutkistettiin henkellisistä asioista, tahi muista semmoisista, kussa heijän neuo oli tarpeellinen. Hyö asettivat Piispansa kanssa yhen Henkellisen Neuoittelemuksen poavilaisina aikoina, ja toimittivat ne isommat ja evullisimmat papisvirat kaupunnissa. Hyö saivat monestin myös ne parraammat moanpitäjät, lahjoitukseksensä (till präbende) kunnekka ihmiset ennättivät lahjoittoo heillen tilojansa. Piispa Benedictus lisäisi heitä 2:hella uuvella kumppalilla, johon Piispa Maunus vielä lisäisi 4, niin että heitä oli jo 10. Kuin tähän luettiin Peä-Rovasti ja Peäkirkonpalvelia, jotka oli heitä ylhäisempiä, niin siinä henkellisessä neuoittelemuksessä luettiin 12 jäsentä ilman Piispatak — ikään kuin siinä laillisessa oikeutessä, jossa istui 12 Lautamiestä, paihti Peättäjätäk (Domare).
[709] Henkelliset laulu-hetket (Horae Canonicae) oli vissit hetket vuorokauessa, jotka ne vanhat Kirkko-isät (Kyrko-Fäderne) oli asettaneet messuiksi ja lauluiksi Pyh. Neitsyn ja Vapahtajan kunniaksi. Heitä luettiin 9 vuorokauessa, nimittäin Aamurukous (Matutina t. Aurorae), ensimäinen laulu t. messu (Prima), Kolmaas (Tertia), Kuuees (Sexta), Yheksääs (Nona), Ehto t. ilta laulu (Vespera), yhistämys (Completorium). (Porth. Chr. p. 462).
[710] Minä vuonna Naantalin Papisto tuli asetetuksi, ei taijetak varsin sanoa. Tunnetaan ainoastaan että se tapahtui nuon 1438:nen vuuen tienoilla, koska Hallituksen peätöstä annettiin Telgin kaupunnissa mainittuna vuonna s. 26 p. Toukok. kussa peätetään että tämä Papisto piti rakenettaman Sténbergin tilalla Maskun pitäjässä (josta se siitten muutettiin Helgåiin Perniön pitäjässä, ja sieltä vielä Raision pitäjäseen). Jonka tähen veikkais-miehet Åke ja Laurentius läksivät Vadsténan Papistosta Suomeen, jo s. 14 p. Lokak. mainittuna vuonna, vastaan-ottamaan niitä lahjoja ja tilanmaita, jotka oli annettu tällen uuellen Papistollen (Porth. Chr. p. 450) Messenius (Scond. T. X p. 18) ja Rancken (de Coenob. Nad. P. 1) sanoovat kyllä, tämän Papiston ensin tulleen asetetuksi v. 1393 (lue T. X p. 17) tahi v. 1400 (lue T. XV p. 69) Karinkylässä Maskun pitäjässä, josta se siitten v. 1413 oisi muutettu Sténberghiin, ja sieltä toas Helgåiin Perniön pitäjässä. Tiesi hänet mitä hyö tässä ymmärtänöön? Ellei näillä sanoilla tavoitetak sitä Piijastoa (Nunnekloster) jonka Juusten sanoo Piispan Björn Balkin jo asettaneen Koroisissa (in Corois); mutta mitä paikkoo hään sillä tarkoittaa, on tietämätöin. Aatokset ovat tästäkin olleet monellaiset. Muutamat ovat luulleet että Korois oisi yhtä kuin Kors-Kloster, jonka Rhyzelius luuloo olleen lähes Turun kaupunkia, koska hään sanoo (Notit. Monasterior.) Messeniuksen sanan-keäntämisellä: "År 1393 hafwer han (Bisk. Björn) icke långt ifrån Åbo anlagt, och år 1400 fullbordadt Corois- eller Kors-Kloster åt Jungfruer eller Nunnor." Puheetkin kuuluu vielä käyvän, Turun tienoilla olleen jonkun Suljetuksen, josta jäännökset piti vielä näkymän. Porthán luuloo (p. 484) näihen olleen jäännöksiä vanhasta Piispan-kartanosta, koska Messeniuskin sanoo Suomen Piispoin, ennen Tavastia, asunneen ulkopuolen kaupunkia Koroisissa ja Karaisissa (jolla tarkoitettanneen Kaarista) mutta eihään se kielläk Piijastonkin ennen olleen niillä seytyvillä. Vastovius on kirjassansa tällä sanalla (Corois) tarkoittanut sitä Suljetusta, joka löytyi Kökarin soarella Föglön pitäjässä Ahvenan-moalla, koska hään kirjuttaa: "Coenob. Korense in Alandia Virg. a Berone Balk Episcopo fund. anno 1400." Rhyzeliuskin sanoo jo yhessä kohin (Monasterol. Sviog. L. VIII. c. V. p. 306) tämän Kökarin Suljetuksen tulleen kuhutuksi "Kors-kloster" (Coenobium S. Crucis) vaikka se toisessa kohin (L. VIII. c. IV.) toistaa hänen olleen Papiston voan ei Piijaston (keskust. Porth. Chr. p. 407, 450).
[711] Mistähän lie Rhyzelius ottanut sitäkin, että hään tietti uuen Papis-Neuoittelemuksen Huoneen?