Niinkuin muinon uros Troijan,
Riensi Muovits portistaan;
Huilut, hailut, mitkä voijaan,
Soatti valkian voarasta.
Tuli tukkahan jo tarttui,
Niskaan ruiskusta jo sai;
Hui ja hai!
Vesi parskui,
Kylmäks' kyllä tunteek tais'?
Moanpa voivat, onnet teijän
Ompi turhuus, tyhjyys voan!
Köyhyys, kurjuus, tämä meijän,
Välleen muuttaa majansa.
Muovits pistiin olvelahan;
Siellä tuopin velaks' pyys';
Ryypäys —
Polvillahan.
Nukkui siihen köyhäisyys.
Viinan-Juoja.
(Suomentama Fredmanin Lauluista N:o 10).
[Lauletaan kuin: "Supa, öfver klockan tolf" &c.
Äsken painettu "Suomessa" 1847, N:o 12.]
Juuva kaiket pitkät yöt,
Eleä hulluin kanssa!
Moassa on matalat työt,
Päivill' vaivojansa.
Empä huolik mistäkään,
Jos voan saisin jotaik peä'än!
Jotaik peä'än!
Jotaik peä'än!
Jotaik peä'än!
Jotaik peä'än!
Kunnek mieli taipuu,
Miesi rukka vaipuu.
Isän vanhan takissa,
Rikkinäinen retki,
Juomarien parvessa
Juonma joka hetki;
Pulloni on aivan uus'!
Oamull', päiväll', illan suuss',
Illan suuss',
Illan suuss',
Illan suuss',
Illan suuss',
Otan minkä voinen,
Niinkuin ykskin toinen.
Jospa nousis' isäni
Vielä hauvastansa,
Niin hään sanois: "poikani,
Juoppas minun kanssa"!
Veli kulta! Sanoisin,
Mielellä sen tekisin;
Tekisin,
Tekisin,
Tekisin,
Tekisin,
Siitten jouvuk välleen
Levollesi jälleen!
Josma rikkaaks' joutuisin,
Saisin rahat kanssa,
Tottapa ma jouluksi
Kävis'n kellon kanssa.
Ostaisin kuin moni muu,
Uuet kenkät, sukan suut;
Sukan suut,
Sukan suut.
Sukan suut,
Sukan suut,
Uuen karva-lakin,
Ja paremman takin.
Mutta kuivaa kulkkuinen,
Karsinoipi kaula;
Ukot, joutukaapa tänn'!
Juokeepas ja laulaa. —
Suosiolla, rauhassa,
Viimeisen jo ryypyn soan,
Ryypyn soan,
Ryypyn soan,
Ryypyn soan,
Ryypyn soan,
Siitten miesi nukkuu,
Viinoissansa hukkuu.